Kun eduskuntaryhmät valitsevat nykyisten valiokuntien jäsenet keskuudestaan, edellyttäisi tiedustelutoimintaa valvovan erikoisvaliokunnan jäsenyys suojelupoliisin laajaa turvallisuusselvitystä.

– Jos supo toteaa, ettei kansanedustaja läpäise turvallisuusselvitystä, en pidä todennäköisenä, että sellaista edustajaa ehdotettaisiin tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi, Lavapuro sanoo.

Kansanedustajille muutos voisi aiheuttaa myös hankalia tilanteita, mikäli julkisuuteen vuotaisi tieto, että heitä on ehdotettu erikoisvaliokunnan jäseneksi, mutta supo torppaisi ehdokkuuden asiaa sen kummemmin julkisesti perustelematta.

– Muutos on merkittävä. Tähän asti oletusarvo on ollut, että valiokuntien asiakirjat ovat olleet lähtökohtaisesti julkisia, ellei ole erityistä perustetta salata niitä kuten tilanteessa, jossa niiden julkisuudesta syntyisi vahinkoa kansainvälisille suhteille.

Puhemiesneuvoston puuhaama, julkisuudessa puhuttanut kansanedustajien rankaiseminen salassapidettävän tiedon vuotamisesta ei Lavapuron mukaan ole muutoksena kovin suuri. Työjärjestyksessä on salassapitossäännöksiä nykyisinkin.

– Valiokunta voi edellyttää, että esimerkiksi tietyissä EU-asioissa noudatetaan vaiteliaisuutta. Ja rikoslain salassapitosäädökset ovat nykyisinkin soveltuneet tilanteeseen, jossa kansanedustaja luovuttaa salassapidettäviä asiakirjoja lehdistölle. On voitu ajatella, että salassapitorikoksen tunnusmerkistö saattaa täyttyä.

Eduskunnan työjärjestyksen muutos, joka koskisi tiedusteluvalvontavaliokuntaa, olisi Lavapuron mukaan viittaussäännös jo voimassa olevaan rikoslain salassapidon kriminalisointiin. Työjärjestyksen muutos lähinnä alleviivaisi Lavapuron mukaan salassapidettävän tiedon vuotamisen rangaistavuutta.

– Alleviivaus voi johtaa siihen, että sitä aletaan käyttää poliittiseen tarkoitukseen, jolloin tutkintapyyntöjä tehtäisiin poliittisista syistä, Lavapuro arvelee.

Mikäli tiedustelua valvovaan erikoisvaliokuntaan kuuluva kansanedustaja päättäisi julkistaa valiokunnassa käsiteltyjä asioita, mahdollisen rangaistuksen langettaminen riippuisi siitä, missä hän sen päättäisi tehdä. Perustuslain 30. pykälä, jossa säädetään kansanedustajan koskemattomuudesta, antaa Lavapuron mukaan edustajille suuren vapauden puhua asioista eduskunnan täysistunnossa.

– Jos valiokunnan jäsen julkistaisi näitä tietoja täysistunnossa, syytteen nostaminen ei olisi poliisin harkinnassa vaan edellyttäisi 5/6-enemmistön hyväksyntää suuressa salissa. Siinä edellytetään jo todella vakavaa rikosta, koska kyseessä ei ole tietojen vuotaminen eduskuntatyön ulkopuolelle kuten lehdistölle, jolloin mahdollinen syyte olisi poliisin ratkaistavissa.