Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Protestin kohteeksi joutunut puhemies Halla-aho: “Luulen, että tämä näytelmä selvensi monien osalta sitä miten he toimivat toisella kierroksella”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ensimmäinen varapuhemies, kokoomuksen Paula Risikko (vas.), puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ja toinen varapuhemies, Tarja Filatov (sd.) sekä pääsihteeri Antti Pelttari tiedotustilaisuudessa 6. helmikuuta..

Eduskunnan puhemieheksi protestiäänestämisen piirteitä saaneen vaalin jälkeen noussut perussuomalaisten Jussi Halla-aho kytki äänestystuloksen käynnissä olevaan presidentinvaalien toiseen kierrokseen. Halla-aho sai tiistain puhemiesvaalissa alle puolet kansanedustajien äänistä ja tuli valituksi 91 äänellä. Edustajista 36 äänesti tyhjää.

Simo Alastalo

Demokraatti

Sauli Niinistön vuonna 2010 tekemä ennätys jää tällä kertaa vielä voimaan, Halla-aho totesi medialle eduskunnan Valtiosalissa.

Hän viittasi vuoden 2010 vaaliin, jossa Niinistö valittiin protestiäänestyksen päätteeksi puhemieheksi 89 äänellä. Tuolloin oli kyse edustajien pettymyksestä eduskunnan kulukuuriin. Tällä kertaa taustalla oli Halla-ahon ja opposition sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden heikot suhteet. Tosin ne eivät täysin riitä selittämään Halla-ahon heikkoa menestystä.

– Kyseessä on suljettu lippuäänestys ja jokaisella kansanedustajalla on perustuslain takaama oikeus äänestää hyväksi katsomallaan tavalla. Oma subjektiivinen mielipiteeni on se, että kirjoittamattomista säännöistä ja vakiintuneista käytännöistä kiinni pitäminen on viisasta, koska ne käytännöt ja kirjoittamattomat säännöt suojaavat kaikkia kansanedustajia erilaisissa tilanteissa.

– Ehkä voidaan ajatella, että kirjoittamattomiin sääntöihin vetoaminen muuttuu hieman ongelmalliseksi, jos itse ei ole valmis niitä kunnioittamaan, Halla-aho sanoi.

JONKINLAISENA vakiintuneena käytäntönä voidaan pitää sitä, että kansanedustajat äänestävät puhemiehiksi puolueiden nimeämiä ehdokkaita. Puhemiehen paikan katsotaan kuuluvan toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle, tässä tapauksessa perussuomalaisille.

Nyt nähdyn kaltaista tyytymättömyyttä ilmeni Halla-ahon mukaan jo viime kesänä, kun hän valittiin puhemieheksi ensimmäisen kerran.

– Uskon, että suunnilleen samalta ilman suunnalta näitä protestiääniä tuli tälläkin kertaa.

– Ehkä tässä vallitsevassa tilanteessa pidän tällaista protestointia hiukan yllättävänä, jos sallitaan karkea ilmaisu, keskisormen näyttönä niille kansalaisille, jotka äänestivät minua presidentinvaaleissa, joista suuri osa tällä hetkellä on aivan aidosti pohtinut omaa äänestyskäyttäytymistään toisella kierroksella. Luulen, että tämä näytelmä selvensi monien osalta sitä miten he toimivat toisella kierroksella, Halla-aho sanoi.

Lausetta voi tulkita suorana viittauksena opposition sosialidemokraatteihin, vasemmistoliittoon ja vihreisiin, joiden piirissä suurinta kannatusta nauttii presidenttiehdokas Pekka Haavisto.

Halla-aholta kysyttiin, mihin hän presidentinvaaleja koskevalla kommentillaan tarkemmin viittasi.

– Viittaan siihen, että 615 000 suomalaista äänesti minua presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ja osa heistä on aivan aidosti pohtinut omaa äänestyskäyttäytymistään. Ja kun tiedetään miltä suunnalta tämä protestiäänestäminen todennäköisesti tapahtui, niin uskon kyllä, että aika suuri osa kantaansa pohtivista kansalaisista osaa lukea tämän viestin, joka tässä lähetettiin.

Pitääkö näitä äskeisiä puheita tulkita sillä tavalla, että te tuette Alexander Stubbia presidentinvaalien toisella kierroksella?

– Perussuomalaiset eivät aio puolueena enkä minä henkilönä ottaa kantaa kenenkään ehdokkaan puolesta. Tämä oli vain minun arvioni siitä, millä tavoin tämä tämänpäiväinen äänestys todennäköisesti tulkitaan niiden kansalaisten keskuudessa, jotka äänestivät itseäni presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella.

HALLA-AHO syytti osaa sosialidemokraateista “kroonisista” häneen kohdistuneista mielenosoituksista.

– Siinä tuntui ehkä punaisena lankana enemmänkin olevan konfliktin hakeminen kuin itse asiat, jotka nostettiin esiin.

– Edustaja Tuppuraiselle ja monille muille hänen ryhmästään tuli viime kesänä paha mieli, kun en suostunut kutsumaan eduskuntaa koolle kesken istuntotauon. Toisenlainen päätös olisi ollut historiallisesti täysin ainutlaatuinen vallitsevien käytäntöjen mukaan. Pidän edelleen päätöstä täysin oikeana. Pidän myös ikävänä, että joillakin edustajilla on ollut erittäin aggressiivinen ja militantti asenne puhemiestä kohtaan viime syksyn aikana. Mielestäni osa puheenvuoroista on ollut aika ala-arvoisia.

Näin Tytti Tuppurainen perusteli Demokraatille SDP:n kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä puhemiehen vaalissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE