Kokoomuksessa tuntuu olevan kahta linjaa siinä, miten tilanteeseen suhtaudutaan. Toisaalta uskotaan, että perussuomalaiset pitää hallitusohjelmasta kiinni, vallankin, kun tekeillä on maahanmuuttoon liittyviä kiristyksiä. Eikä oikealle liikkunut puolue halua myöskään lähteä vaarantamaan mahdollista pidempää hallitusyhteistyötä kokoomuksen kanssa.

Toisaalta kokoomuksessa on myös pientä pelkoa siitä, reagoiko kumppani niin, että se alkaa nostaa profiiliaan hallituksessa aiempaa enemmän. Yksi mahdollinen paikka irtiotoille voisivat olla esimerkiksi sairaaloiden päivystyksiin liittyvät asiat. PS on jo pitänyt esillä Kouvolan yöpäivystyksen kohtaloa.

– Nyt pitää katsoa, miten niiden pinna kestää, yksi kokoomuslainen pohtii perussuomalaisten tulevaa politiikkaa.

– On tässä pahemmissakin paikoissa oltu, perussuomalainen ministeri puolestaan heittää ja viittaa siihen, että puoluehajaannuksen aikana 2017 koko PS-kannatus oli nyt eurovaaleissa nähdyissä lukemissa.

– Pää kylmänä vain, ministeri jatkaa hallitusyhteistyöhön viitaten.

Totta myös on, että perussuomalaisten eduskuntavaalikannatus on edelleen kohtuullisella pohjalla, vaikka siinäkin laskusuunta näkyy.

NIIN kokoomuslaisissa kuin perussuomalaisissa arvioidaan, että EU-vaalit eivät vain yksinkertaisesti innosta persuja uurnille.

Eräs kokoomuslainen arvioi, että maaseutualueilla on myös herravihaa. Se näkyy niin, että ääni jää antamatta. Koetaan, että EU ei aja PS-äänestäjän etua.

– Mitä paskaa sellaista (EU:ta) äänestämään, kokoomuksesta yritetään hahmotella perussuomalaisten tuntoja.

Eräs kovasanainen kokoomuslainen vaikuttaa tyytyväiseltä siihen, että RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson siirtyy hallituksesta Brysseliin.

– Onneksi yksi höppänä pääsi europarlamenttiin, hän luonnehtii hallituskumppanin väistyvän puheenjohtajan siirtymistä pois kotimaan politiikasta.

Toisaalta hän haukkuu RKP:n puheenjohtajaksi vahvoilla olevaa Anders Adlercreutzia asenteiltaan ”tynnyrissä kasvaneeksi”. Näin ollen välttämättä mikään ei RKP:n politiikassa johtovaihdosten takia muuttuisi, kokoomuksen oikealla laidalla pelätään.

Perussuomalaisissa pohditaan myös sitä, miten eurovaalikampanja iskulauseineen onnistui. Mainoksia oli kyllä paljon ja vaalibudjettikin oli iso, mutta jäikö jalkatyö puolitiehen?

Oppositiossakin vaikutelma oli, että PS:n telttoja ei joka puolella Suomea näkynyt.

Samalla oppositiossa uskotaan, että perussuomalaisten kannatusta rokottivat myös hallituksen tekemät rajut leikkauspäätökset. Tästä on kuulemma tullut viestiä vaaliteltoilla.

MEDIA kyseli puheenjohtaja Riikka Purralta (ps.) tänään eduskunnassa muun muassa, onko puolue ollut talouskeskustelussa liian tiukka ja pitääkö kantaa lieventää.

– Kyllä on hyvin vaikea nähdä, että tässä julkisen talouden kurimuksessa pelastus sen paremmin puolueen kuin minkään muunkaan asian suhteen olisi se, että luopuisi siitä linjasta, Purra sanoo.

Hallitusyhteistyöstä Purra toteaa yleisesti vain, että puolue pitää hallitusohjelman kirjauksista kiinni.

Siihen, tuleeko Kouvolan sairaala -keskustelun tyyppisiä avauksia lisää, Purra sanoo vain, että hän on todennut Kouvolaan liittyen moneen kertaan, että hallitus tekee sellaisia säästöpäätöksiä, jotka säästävät.

– Kun tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä päätös ei tule säästämään, se on siinä mielessä järjetön tai irrationaalinen. Se on syy sille, että voidaan tarkastella uudelleen. Näkisin kuitenkin, jos mietitään hallitusta, niin enköhän minä ole se ykkösprofiili nimenomaan sille, että me haluamme pitää finanssipuolen kokonaisuudesta kyllä tarkasti kiinni.

Muista puolueista on sanottu, että kentällä ei ollut oikein perussuomalaisten telttoja. Oliko teidän vaikea motivoida työntekijöitä ja kannattajia tekemään eurovaalityötä?

– Ehkä telttojen kokonaismäärästä ja muusta tehdään sitten tarkempi arvio. En osaa siihen tässä vaiheessa sanoa. Itse kiersin jälleen koko Suomen ja ainakin niillä teltoilla oli myös ihmisiä.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä luonnehtii puolueensa EU-vaalitulosta selittämättömäksi.

Mäkelän mukaan perussuomalaisten gallup-kannatuksen ja vaalituloksen välinen ero vaatii selvittelyä.

– Kannatusromahdus oli todella dramaattinen suhteessa kaikkiin mahdollisiin mielipidemittauksiin, joita ennen vaaleja tehtiin. Yleiskannatus, joka mitattiin Ylellä ja Hesarissa, oli 15-16 prosentin tuntumassa. Jos siitä laskee normaalin pudotuksen eurovaaleihin, mikä meillä aina ennen on ollut, puhutaan jostakin 11 prosentin kannatuksesta. Kun siitä tullaan alas merkittävästi, niin tässä on tapahtunut jotakin sellaista, mitä ei oikein äkkiseltään pysty vanhoilla kaavoilla selittämään, Mäkelä kommentoi Demokraatille.

Perussuomalaiset sai EU-vaaleissa 7,6 prosenttia äänistä. Pudotusta edellisiin vuoden 2019 EU-vaaleihin oli 6,2 prosenttiyksikköä. Äänestysprosentti laski edellisvaaleista vain 0,3 prosenttiyksikköä ja oli 42,4 prosenttia.

– Vasemmistoliitolle kävi toisin päin kummallisesti eikä sitäkään oikein kukaan osannut ennakoida. Vaaleissa oli nämä kaksi ilmiötä. Kyllä varmaan täytyy pohtia, mistä nämä johtuvat, Mäkelä sanoo.

Vasemmistoliitto sai EU-vaaleissa 17,3 prosenttia äänistä. Parannus vuoden 2019 tulokseen on 10,4 prosenttiyksikköä.

– Varsinkin Ylen gallup ennakkoäänestyksen jälkeen näytti meille 16,5 prosentin kannatusta. Se oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vaaleissa tuli. Se oli kaikkein hämmentävin näistä gallupeista. Ei voi kuin ihmetellä.

Sama Ylen kysely lupaili vasemmistoliitollevain 10,8 prosentin kannatusta.

Vaikuttaako kannatuslasku hallitusyhteistyöhön, tuleeko perussuomalaisille tarve terävöittää linjaa?

– En lähtisi vetämään kovin suuria yhtäläisyysmerkkejä siihen, että tämä muuttaisi jotakin käytännön työssä hallituksessa. Hallituksessa toteutetaan hallitusohjelmaa ja ajetaan siellä eteenpäin niitä meille tärkeitä asioita, joista on sovittu. Se, että lähdettäisiin hötkyilemään yksittäisen vaalituloksen perässä edes tietämättä, mitä oikeastaan tapahtui, ei ole järkevää politiikan tekemistä.

Onko teillä näkemystä siitä, mitä tässä olisi saattanut tapahtua?

– Itse en kyllä osaa selittää sitä, miksi se pudotus yleiskannatukseen oli niin kova. Jos yleiskannatus olisi ollut oleellisesti matalampi, niin tämä olisi helpompi selittää.

TÄLLÄ hetkellä suomalaisessa politiikassa kokoomus menee voitosta voittoon.

– Vaalitulos oli hyvin vahva, jopa historiallinen, suhteessa edelliseen vaalitulokseen 2019 neljän prosenttiyksikön kannatuksen kasvu. Neljäs meppipaikka oli tietysti hyvin merkittävä, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kommentoi Demokraatille.

Hän lisää, että kokoomus hoitaa pääministeripuolueena keskeisesti Suomen EU-politiikkaa. Myös kokoomuksen Euroopan kattopuolue EPP kasvatti niin ikään paikkamääräänsä.

Kun perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini analysoi perussuomalaisten EU-vaalitappion syitä, hän luonnehti kokoomuksen olevan ”kuolemanvaarallista seuraa hallituksessa”.

Marttinen muistuttaa kuulleensa tämäntyyppisiä vertauksia vuosien varrella useankin puolueen suunnasta.

– Siihen minä en usko yhtään.

Marttisen mukaan hallitus on hyvin sitoutunut viemään eteenpäin uudistuksia, joista on sovittu.

– Minun on vaikea nähdä, että eurovaalituloksella olisi mitään suurta vaikutusta hallitusyhteistyöhön tai siihen työhön, mitä me teemme nyt täällä eduskunnassa, viemme eteenpäin näitä keskeisiä uudistuksia.

Oletko vakavissasi siinä, että perussuomalaiset ei nyt ryhdistäydy ja ala profiloitua hallituksessa, kun tuli näin karmea tulos?

– Uskon, että he varmasti pohtivat vaalituloksen syitä ja sitä, miten tästä eteenpäin. Mutta tietysti jokainen puolue hoitaa omaa politiikkaansa, omaa viestintäänsä. Jos katson pääministeripuolueen ryhmyrinä sitä, miten täällä talossa tehdään töitä, sitä taustaa vasten minä en usko, että tällä tuloksella on suurta vaikutusta eduskunnan työskentelyyn. Me neuvottelimme kahdeksan viikkoa hallitusohjelmaa kasaan ja nyt kaikissa valiokunnissa viedään lakihankkeita eteenpäin. Sieltähän on tulossa talouden vakauttamiseen, työmarkkinapuoleen ja turvallisuuteen liittyviä keskeisiä isoja kokonaisuuksia vielä paljon lisää. Ne viedään yhdessä läpi niin kuin on sovittu.

Marttinen arvioi, että PS:n vaalisukelluksessa näkyy selvästi se, että heidän kannattajiaan on jäänyt paljon kotiin. Syytä tähän Marttinen ei tiedä.

YLEINEN politiikan kammareissa pyörivä tarina on ollut, että kokoomus vie hallituksessa alkuvaalikaudesta keskeiset työmarkkinauudistuksensa läpi ja sen jälkeen sille ei oikeastaan olisi väliäkään, vaikka hallitus kaatuisi.

Marttisen mukaan tällä hetkellä eduskunnan hallintovaliokunnassa on useita maahanmuuttoon liittyviä esityksiä käsittelyssä. Puolustusvaliokunnalla on edessään monia turvallisuusesityksiä.

– Minulle kaikki hallitusohjelmakirjaukset ja niihin liittyvät lainsäädäntöhankkeet ovat yhtä arvokkaita, koska vain sen kautta, että ne kaikki viedään maaliin, lunastetaan se yhteinen luottamus, jonka pohjalle kuitenkin tämä hallitusyhteistyö on rakentunut. Me olemme täysin sitoutuneita toteuttamaan hallitusohjelma ja siihen liittyvät kirjaukset.