Turusen logiikka menee niin, että mikäli Jussi Halla-aho valittaisiin lauantaina Jyväskylän puoluekokouksessa puheenjohtajaksi, sunnuntaisessa varapuheenjohtajan vaali on siinä tapauksessa vieläkin merkityksellisempi.

– Jos Halla-aho valitaan lauantaina puheenjohtajaksi niin sen jälkeen, kun sunnuntaina valitaan varapuheenjohtajia, kyllähän se ensimmäisen varapuheenjohtajan valinta on käytännössä kuin valittaisiin puheenjohtajaa, Kaj Turunen sanoo.

Turunen perustelee tätä sillä, että Halla-aho on ilmoittanut, että johtaisi puoletta Brysselistä.

Turusen ajatuskululla puolueen todellinen puheenjohtaja olisi siis Halla-ahon tullessa valituksi joku seuraavista: Juho Eerola, Simon Elo, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Arja Juvonen, Kimmo Kivelä, Osmo Kokko, Kari Kulmala, Jani Mäkelä, Jussi Niinistö, Ari Prihti, Pekka M. Sinisalo ja Ville Tavio.

– Se selventäisi kyllä koko tilanteen.

Kaj Turunen näkee, että Halla-ahon valinnalla puheenjohtajaksi olisi omat vaikutuksensa eduskuntaryhmään ja puoluekenttään. Kenttään seuraava:

– Kyllä meillä on puolueessa porukkaa, jotka eivät välttämättä halua olla puolueen toiminnassa mukana, jos Halla-aho on puheenjohtajana.

Henkilömääriä Turunen ei lähde arvioimaan.

– Esimerkiksi sen palautteen pohjalta, mitä minulle on tullut, kyllä niitä ihmisiä jonkin verran on. Toiminta ehkä tuolla kentällä ei siinä muodoin jatku kuin mitä se tähän asti on ollut.

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo arvioi taannoin Demokraatin viikkolehdelle, että noin seitsemän prosenttia perussuomalaisten jäsenistä on lähtökuopissa, valittiin kesäkuun puoluekokouksessa puheenjohtajaksi kuka tahansa tarjolla olevista ehdokkaista.

Jos Halla-aho valitaan, Turunen uskoo myös, että perussuomalaisten eduskuntaryhmästä eroaa yksittäisiä kansanedustajia. Tätä hän kertoo jo arvioineensa  Itä-Savollekin.

Eroavien kansanedustajien lukumäärällä Turunen ei spekuloi.

– Jos ei pysty omastakaan puolestaan vielä sanomaan yhtään mitään, ei silloin voi sanoa toistenkaan puolesta. Niin kuin sanoin, että yksittäisistä ihmisistä varmaan on kyse.

Perustaisivatko he oman ryhmän vai vahtaisivat puoluetta?

– Ei ole mitään siitäkään, koska se ei varmastikaan ole tällaisessa tapauksessa se isoin juttu, mihin päin suunnistaa vaan mistä suunnistaa. Tämähän tietenkin edellyttää tämäntyyppinen jonkinnäköinen hajaantuminen, että Halla-aho tulisi valituksi. Mutta pidän todennäköisenä, että mitään tällaista tilannetta ei tule ja siksi en hirveästi haluakaan näillä spekuloida, Turunen sanoo ja viittaa siihen, että uskoo Terhon valintaan.

Kamppailusta on tulossa kyselyiden mukaan hyvin tiukka.

Omia tunnelmiaan ja eduskuntaryhmässä pysymistään Halla-ahon tullessa valituksi Turunen ei ole kovin halukas puntaroimaan. Hän sanoo, ettei ole spekuloinut asiaa itsensä kanssa.

– Tällä hetkellä voisin kuvata olotilaani niin, että kellun selälläni ja katson taivaan pilviä ja odottelen viikonloppua. Katsotaan sitten, kun savu hälvenee sunnuntai-itana, missä tilanteessa siinä ollaan. Sen verran minä olen oppinut politiikassa, että asioitten edelle ei kannata mennä.

– Jos Halla-aho tulee valituksi, kyllä varmasti aika moni tässä maassa, minä mukaan lukien, kuin monet muutkin meidän ryhmän kollegat ja muut haluavat kuulla hänen linjapuheensa. Jos hänet valittaisiin, niin linjapuheenvuoro tulee olemaan hyvin tärkeä.

Turusen mukaan Halla-ahon linjapuhe olisi myös hänen kohdallaan ratkaisevassa merkityksessä.

Enemmistö perussuomalaisista haluaa, että puolueen väistyvä puheenjohtaja Timo Soini saa jatkaa ulkoministerinä vaalikauden loppuun asti. Tämä selvisi Lännen Median kyselystä, jossa Soinin jatkoon ulkoministerinä otti kantaa 325 perussuomalaista.

Vastaajina olivat piirihallitusten jäsenet, paikallisyhdistysten puheenjohtajat, kansanedustajat sekä muissa keskeisissä tehtävissä toimivat perussuomalaiset.

Turunen näkee, että puheenjohtajan vallalla, olipa puheenjohtajana Terho tai Halla-aho, Soinin erottaminen olisi periaatteessa mahdollista. Yleinen oletus on, että Terhon tullessa puheenjohtajaksi Soini todennäköisesti jatkaisi ja Halla-ahon tullessa todennäköisesti ei.

– En ole oikeastaan hirveän kiinnostunut edes siitä, että erotetaanko Soini vai ei. Olen äärimmäisen kiinnostunut, että kuka tulee sitten ulkoministeriksi – Suomen ulkoministeriksi – että ulkoministerin asia ei ole täydellisesti pelkästään perussuomalaisten asia. Se puoli minua kiinnostaa helvetin paljon enemmän, Turunen sanoo rauhallisella äänellä.

Ilmeisesti hän tarkoittaa näin sanomalla tuoda julki epäilyksensä, että löytyisikö Soinille todellakin joku sopiva seuraaja.

Ylipäänsä se, miksi Halla-ahon valinta aiheuttaisi joissakin perussuomalaisissa ahdistusta, ei liity Turusen mielestä niinkään Soinin kohtaloon.

– Luulen, että kaikki eivät samaistu Halla-ahon poliittiseen agendaan, joka on yhden asian liike. Tämä on se varmaan se isoin asia. Kyllä siinä tulee aika hyvänä kakkosena, en ajattele niin että Soinin asia, vaan kun ja jos Halla-aho antaa kenkää Soinille, niin kuka korvaa sitten Soinin ulkoministerinä, jos ollaan hallituksessa? hän ihmettelee.

Eli se on koko hallitukselle niin iso kysymys, että se voi jopa hajottaa hallituksen?

– Joo ei se (ulkoministeri) voi olla ihan kuka tahansa.

– Ei ulkoministerin valinta ole pelkästään perussuomalaisten asia. Se on hyvin pitkälle ja täydellisesti hallituksen asia, ministerien asia, siinä mielessä, että ulkoministeri edustaa Suomea.

Kysymykseen, olisiko ulkoministeri-kysymys jonkinlainen ydin- tai kohtalonkysymys hallituksen kannalta, Turunen toteaa, että on monta liikkuvaa osaa.

– Ei vielä voi näin tietää. Sitten toisaalta kannattaako edes tällaista miettiä, kun näyttäisi siltä, että Halla-aholla on tarkoitus viedä puolue oppositioon samoin tein, Turunen tulkitsee.

Näyttääkö siltä?

– Julkisuuden kautta olen näitä tietoja saanut, että Halla-aho on tekemässä ruotsidemokraattien tyylistä puoluetta perussuomalaisista, niin jos hän vie hallituksen niin silloinhan ei näitä tarvitse tämmöisiä ministeriasioita edes miettiä. Mutta minun mielestä siinäkin on sitten taas ristiriita, että miten hänelle tärkeä asia ja kaikille perussuomalaisillekin tärkeä asia on maahanmuuttopolitiikka – miten siihen pystytään vaikuttamaan, jos ei olla hallituksessa?

Eli katsotte, että hänellä on jo lähtökohtaisesti agenda viedä hallitus jo samoin tein oppositioon?

– Niin ja kaiken tämän keskustelun pohjalta jos miettii sitä, mikä olisi paras vaihtoehto perussuomalaisten puheenjohtajaksi niin eihän tällaisen loogisen ajattelun jälkeen voi tulla mihinkään muuhun tulokseen kuin että Sampo Terho.

– Eri juttu sitten on, jos tähtäimessä on vain puolueen kannatuksen kasvattaminen oppositiossa haluamattakaan tosiasiassa mihinkään vaikuttaa, niin se on sitten hyvä. Mutta itse ajattelen niin, että politiikan tekemisen perusta ja pohja on pyrkiä hallitukseen ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin tavalla, jonka katsoo itse oikeaksi, Kaj Turunen sanoo.

Ruotsidemokraattien kaltaisessa puolueessa Suomessa Turunen ei voisi olla mukana.

– Ei, minä pidän sitä ääriliikkeenä.

STT muotoili viikonloppuna Halla-ahon edesottamuksia siten, että tämä haluaisi puolueensa ottavan mallia ruotsidemokraateista siinä tarkoituksessa, että perussuomalaiset kasvattaisi kannatustaan.

Tässä yhteydessä Halla-aho totesi, että perussuomalaisten harjoittama yleispuoluepolitiikka riitti tuottamaan puolueelle kuntavaaleissa vain vajaan yhdeksän prosentin kannatuksen.

– Me voimme katsoa, mitä rajojemme ulkopuolella tapahtuu. Ruotsidemokraatit ovat viimeisten kyselyjen mukaan Ruotsin toiseksi suurin puolue. He ovat varmaan tällaisilla kriteereillä tarkasteltuna mitä suurimmassa määrin yhden asian puolue, Halla-aho sanoi.

Halla-aho on myös antanut ymmärtää, ettei olisi muuttamassa Sipilän hallituksen hallitusohjelmaa.

– Jos ihan tarkkoja ollaan, kukaan ei ole tainnut vaatia hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen, hän on kirjoittanut Facebookissa.

Halla-aho on painottanut tänään tuoreimmissa Facebook-päivityksissään puoluekokouksen sunnuntaisten äänestysten merkitystä ja kommentoinut puheenjohtajan ja ministerin roolin yhteensovittamista.