Bergbomin tiedote ja sen kritiikin kohde herätti kummastusta, koska yhteisvelasta keskustelua on käynnistellyt pikemminkin presidentti Sauli Niinistö eikä pääministeri Petteri Orpokaan (kok.) ole sitä ainakaan täysin torpannut.

Niinistö on ehdottanut kriisivalmiuden parantamisen rahoittamiseen yhtenä vaihtoehtona turvallisuusbondeja eli joukkovelkakirjoja, mikä tarkoittaisi käytännössä yhteisvelkaa.

EU:lle raportin unionin siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta tehneen Niinistön mukaan turvallisuuden parantamiseen otettu velka turvaisi kaikkia jäsenmaita.

Ennen Bergbomin tiedotetta valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) oli kirjoittanut yhteisvelasta viestipalvelu X:ssä.

– Sdp ehdottaa EU:n yhteisvelkaa, kun Suomen oma julkinen talous niin tiukilla 🤦‍♀️ Tyypillistä demaria – tungetaan velkaa jonnekin ”piiloon” ja mietitään sitten vasta myöhemmin, miten maksellaan. Suomi maksaa jokaisesta EU:n insrumentista selvästi enemmän kuin koskaan saa, Purra kirjoitti.

Purran kommentteja puolestaan oli edeltänyt Ilta-Sanomien uutinen, jossa Tuppurainen oli väläyttänyt, että olisi syytä käydä keskustelua siitä, voisiko Eurooppa kattaa puolustusmenojen kustannuksia osin yhteisvelalla.

TUPPURAINEN on hämmentynyt perussuomalaisista tulleista kommenteista. Hän muistuttaa Demokraatin haastattelussa tänään eduskunnassa, että keskustelun mahdollisten Euroopan yhteisten puolustusmateriaalihankintojen rahoittamisesta joukkovelkakirjalainoilla eli yhteisvelalla on käynnistänyt presidentti Niinistö komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille luovutetussa raportissaan.

– Tätä keskustelua pääministeri Orpo on toivonut käytävän myös Suomessa, kun Orpo on todennut, että ei voida sulkea pois mahdollista Euroopan unionin yhteisvelkaa puolustusmateriaalihankintojen rahoittamiseksi. Siihen nähden on kovin erikoista, että valtiovarainministeri Purra käyttää nyt sijaissyntipukkina oppositioryhmän edustajaa, toisin sanoen minua, Tuppurainen sanoo.

Tuppurainen jatkaa, että tosiasiassa SDP ei esitä EU:lle joukkovelkakirjalainojen hankkimista, vaan ratkaisuehdotus väistämättömään Euroopan oman puolustuskyvyn vahvistamiseen on EU:n omien varojen vahvistaminen.

– Se olisi käyttökelpoinen väline, koska sille olisi ehkä saatavissa myös poliittisesti enemmän tukea jäsenmaista, koska meillä on jo käytössä omia varoja, joilla EU:n budjettia voidaan vahvistaa muutoinkin kuin jäsenmaiden jäsenmaksujen myötä. Näitä omia varoja myös komissio on ehdottanut kehitettäviksi. Näissä pitäisi nyt edetä ripeästi ja rakentaa polku, miten voidaan luoda EU:lle kasvurahasto ja tehdä siitä investointeja myös puolustusmateriaaliteollisuuteen. Sen lisäksi voidaan pohtia, onko omien varojen kautta syntyviä varoja käytettävä myös Euroopan oman puolustuksen vahvistamiseen.

Suomeen Tuppurainen kaipaa eräänlaisen nollasummapelin sijaan ratkaisuja, joissa jonkinlaisen uuden yhteiskuntasopimuksen kautta huolehdittaisiin yhtä aikaa puolustuskyvyn vahvistamisesta ja ihmisten hyvinvoinnista. Tuppuraisen mukaan kyse on kokonaisturvallisuusajattelusta, jossa asiat eivät olisi mustavalkoisesti toisiaan vastaan.

– Se edellyttää arvovalintoja, joita tämä hallitus selvästikään ei ole kyennyt tekemään.

SDP ei täysin sulje yhteisvelkaa pois puolustusasioissa?

– Keskustelua nyt varmaan käydään. Emme me halua sitä keskustelua olla nyt torppaamassa, kun kerran presidentti Niinistö on sen keskustelun halunnut avata ja pääministeri Orpokin on tähän keskusteluun meitä kannustanut. Käydään se keskustelu. Mutta meidän antimme siihen keskusteluun on EU:n omien varojen kehittäminen, Tuppurainen sanoo.

RIIKKA Purra ei tänään eduskunnassa halunnut jatkaa keskustelua yhteisvelka-aiheesta.

Pääministeri Petteri Orpo sanoo Demokraatille kokoomuksen yhteisvelkakantaa kysyttäessä, että kokoomus toimii hallitusohjelman mukaisesti.

– Me olemme sitoutuneet Nato-velvotteisiin, olemme sitoutuneet Suomen puolustuksesta huolehtimiseen. Me seuraamme koko ajan turvallisuusympäristössä ja uhkakuvissa tapahtuvia muutoksia ja toimimme sen mukaisesti. Kokoomuksen kanta on tällä hetkellä sitoutuminen 2 prosenttiin, Orpo sanoo.

Kahdella prosentilla hän viittaa siihen, että Naton jäsenenä Suomen puolustusmäärärahojen tulee olla vähintään 2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Jos lisärahoitustarpeita tulee esimerkiksi Euroopan unionissa, jossa meidän pitää panostaa yhteisen puolustuksen vahvistamiseen ja puolustusteollisuuden nostamiseen, silloin aloitetaan keskustelu ja katsotaan, millaisia rahoitusvälineitä siihen voi käyttää. Me olemme tuoneet pöytään esimerkiksi Euroopan investointipankin käytön laajentamisen. Mutta myöskin kun tehdään uutta rahoituskehystä, kehyksen sisältä voidaan suunnata rahoja sekä puolustusteollisuuden että puolustuksen vahvistamiseen. Jos tulee uusia esityksiä pöytään, me käsittelemme niitä, mutta meidän kannat on hallitusohjelmassa kirjattu.

Pyydettäessä pääministeriltä vielä tarkempaa kantaa puolustus-yhteisvelkaan, hän sanoo, että jos se on yhteisvelkaa, joka on samankaltainen kuin elpymisväline, kanta on yksiselitteisen kielteinen.

– Se oli ainutkertainen ja sitä ei pidä toistaa. Mitä tulee puolustuksen rahoitusratkaisuihin, peruskanta on se, että meidän pitää toimia EU:n budjetin sisällä. Mitään muita linjauksia ei ole. Jos tällainen keskustelu syntyy, niin silloin se tietenkin käydään hallituksen piirissä huolella läpi. Mutta kyllä se peruslähtökohta on se, että jokaisen maan pitää kantaa se oma vastuunsa. Jokaisen maan pitää täyttää kahden prosentin Nato-velvoite, koska me olemme kaikki Nato-maita. Jos sen päälle uhka-arvio on sen kaltainen, että täytyy lisätä, sitten me käymme keskustelun siitä aikanaan. Minä en ota siihen ennakollisia kantoja, en puolesta enkä vastaan.

Niinistö on ollut todella tarkka kirstunvartija ja nyt hänkin olisi yhteisvelkaan valmis, oletko eri mieltä kuin Niinistö?

– Jos nyt tullaan ihan peruskysymykseen, mistä tässä on kyse, kyse on Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta, Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Yhdysvalloissa on käyty presidentinvaalit, meidän täytyy olla valmiita siihen, että meidän vastuuta halutaan kasvattaa. Silloin nyt on oikea asia miettiä sitä, miten me hoidamme meidän puolustuksemme ja sen jälkeen yhdessä miettiä, että jos se vaatii lisärahatarpeita, miten sitä hoidetaan. Ei mennä nyt vielä väittelyyn välineistä, vaan lähdetään siitä, että miten me huolehdimme turvallisuudestamme ja mitä se vaatii ja mietitään yhdessä sitten, millaisia ratkaisuja ja päätöksiä se meiltä vaatii.

FINANCIAL TIMESIN tuoreen uutisen mukaan EU:ssa käydään keskustelua siitä, että koheesiovaroja voitaisiin kohdentaa puolustukseen ja turvallisuuteen. Tähän yksityiskohtaan Orpo ei lähde ottamaan kantaa.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz muistuttaa Demokraatille, että EU:n puolustusmenojen rahoittaminen yhteisvelalla oli keskusteluissa jo keväällä EU-vaaleissa.

– Eihän tässä sinänsä mitään ovia suljettu joskaan niitä ei avattukaan.

Adlercreutz sanoo, ettei hän ole ehdottoman kielteinen yhteisvelalle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) toteaa, ettei EU:n puolustusmenojen rahoittamiseen yhteisvelalla ole vielä suoraan muodostettu kantaa.

– Lähtökohtaisestihan yhteisvelkaan suhtaudutaan nihkeästi Suomessa yli puoluerajojenkin, mutta ei ole näihin yksityiskohtiin otettu nyt vielä kantaa.

Häkkänen muistuttaa, että EU-rahoituksen yhteisrahoituksen piirissä on ollut useita eri Ukrainan tukielementtejä.

Häkkänen ennakoi, että puolustusmenojen rahoittaminen on lähiaikoina yhä enemmän esillä Euroopassa.

Sdp ehdottaa EU:n yhteisvelkaa, kun Suomen oma julkinen talous niin tiukilla 🤦‍♀️

Tyypillistä demaria – tungetaan velkaa jonnekin ”piiloon” ja mietitään sitten vasta myöhemmin, miten maksellaan.

Suomi maksaa jokaisesta EU:n insrumentista selvästi enemmän kuin koskaan saa.

— Riikka Purra (@ir_rkp) November 11, 2024