PT:n mukaan työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018.

Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena.

Etuustuloja ja tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina.

Yhteensä aikavälillä 2011–2018 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat eniten yksinhuoltajaperheellä, lähes 12 prosenttia, ja vähiten muilla palkansaajaperheillä 1–3 prosenttia.

PT ennustaa tänä vuonna Suomeen voimakasta vientivetoista kasvua, joka loivenee hieman ensi vuonna. Talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

PT:n tällä vuodelle tarjoama lukema on suurin eri tutkimuslaitoksen ennusteista.

PT:n ennustepäällikön Ilkka Kieman mukaan kasvua voi jatkua pidempäänkin. Hän totesi tiedotustilaisuudessa, että ensisijaiset uhkat hyvälle kehitykselle tulevat Suomen ulkopuolelta. Hän mainitsi tällaisina uhkina geopoliittisen kriisin tai euron voimakkaan kasvun.

Suomen suhdannekäänteen ensisijainen syy on Kieman mukaan alakohtaisista erillistekijöissä. Hän mainitsi esimerkkinä Valmet Automotiven autotehdaan odottamaton menestyksen, aiemmin kriisiytyneen telakkateollisuuden toipumisen ja sekä Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen.

– Selitys on siis ensisijaisesti toimialakohtaisissa erityistekijöissä, jotka aikaisemmin toimivat Suomen kansantaloutta vastaan, nyt pikemminkin sen puolesta.

PT suosittelee julkisten koulutusmenojen lisäämistä sekä tutkimukseen ja kehitykseen panostamista, sen sijaan, että kaikki syntynyt talouden liikkumavara käytetään veroasteen laskuun.

– Kun esitämme satsauksia koulutukseen ja T & K:hon pikemminkin kuin paukkujen käyttämistä verojen alennukseen, ajatuksena on luovan uudistuksen edistäminen. Katsotaan siis, mikä on parempi kansantaloudelle vähän pidemmässä juoksussa, Palkaansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas toteaa.

PT on huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Muuntokoulutus puolestaan onnistuu vain, mikäli oppimisen perusteet ovat kunnossa. Myös ulkomaalaisten tutkinto-osaajien hyödyntämisessä olisi PT:n mukaan yrityksissä tehtävää.

Tällä hetkellä perinteinen teollisuusvienti ja tavaravienti vetää paremmin kuin palveluvienti. Ilkka Kieman mukaan on myös perusteita odottaa kasvua palveluvientiin. Tilastotiede tavoittaa vasta viiveellä palveluviennin muutokset.

Kieman mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kasvu voi nousta jopa korkeammaksi kuin PT nyt ennustaa.

– Ennusteessa on se positiivinen riski, että palveluviennistä voi tulla vielä lisää kasvua.

PT odottaa työmarkkinaratkaisusta maltillista. Ilkka Kieman mukaan se näyttää todennäköiseltä.

– Suomalaisiin on rummutettu kriisitietoisuutta aika pitkään.

– Mitä tulee palkkaratkaisujen tilanteeseen, sitähän emme tiedä. Meillä on ollut teknis-luonteinen oletus laskelmissa, ankkuri. Se on ollut se, että että palkansaajien netto-reaaliansiot pysyvät paikallaan.

PT:n esimerkkiperheet ja tulojen kehitys:

– Hyvätuloisella pariskunnalla (vuoden 2017 kuukausipalkat 7 056 ja 5 667 euroa) käytettävissä olevien tulojen kasvu on aiempia vuosia parempaa vuosina 2017–2018. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten tänä vuonna.

– Toimihenkilöperheen (3 863 ja 3 062 euroa) ostovoima kärsii julkisen sektorin lomarahaleikkauksista, sillä toinen perheen palkansaajista työskentelee julkisella sektorilla. Toisaalta perhe on hyötynyt matalista koroista ja asuntovelkaisena kotitaloutena se onkin kohdannut muita perheitä matalamman inflaation viime vuosina.

– Työntekijäperheen (2 450 ja 2 349 euroa) nimelliset tulot kasvavat tänä vuonna toimihenkilöperhettä enemmän, koska perheen molemmat palkansaajat ovat yksityisellä sektorilla. Vuokrien nousu kuitenkin syö ostovoimaa verrattuna omistusasujiin.

– Yksinhuoltajaperheen (2 078 euroa) ostovoiman kehitys on ollut hyvin nousujohteista aiempina vuosina tulonsiirtojen ansiosta. Ennustevuosina perheen saamat tulonsiirrot kuitenkin leikkaantuvat eikä ansiokehitys riitä kasvattamaan ostovoimaa vaan se alenee.

– Työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima laskee vuosina 2017–2018. Leikkaus työttömyyspäivärahaan Esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys jatkuu heikkona tarkoittaa, että työmarkkinatuella oleva esimerkkihenkilö tippuu toimeentulotuen varaan.

– Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 2 989 euroa) elävän työttömän ostovoiman kehitys on ennustevuosina kaikkein heikointa. Vaikka nimellinen kehitys onkin positiivista, seuraa muita perheitä korkeammasta inflaatiosta, että ostovoima heikkenee.

– Eläkeläispariskunnan (2 066 euroa ja kansaneläke) ostovoima heikkenee ennustevuosina. Nimellistulojen kehitystä jarruttaa tänä vuonna kansaneläkkeeseen tehty leikkaus. Ensi vuonna takuueläkkeeseen tulee korotus, mutta työeläkeindeksi kasvaa hitaasti.