Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet keväästä 2014 lähtien. Käänne on tapahtumassa jo tämän vuoden puolella, sillä ennusteen mukaan elintarvikkeiden hinnat kohoavat 0,2 prosenttia viime vuodesta.

– Elintarvikeketjun kustannukset ovat olleet nousussa, ja nyt niitä pystytään viemään myös kuluttajahintoihin. Tämä on mahdollista siksi, että kysyntä on elpynyt, kertoo PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori.

Elintarviketeollisuus on PTT:n mukaan piristynyt vauhdilla. Maitotuotteiden vientikysyntä on hyvää, ja tuotteille on löydetty uusia markkinoita ympäri maailmaa. Maitosektorin kauppatase on positiivinen ensi kertaa sen jälkeen, kun Venäjän kauppa hyytyi maan asettamien tuontikieltojen takia.

PTT arvioi, että lihamarkkinoilla tilanne on kohtalaisen tyyni. Sian- ja naudanlihan kulutus Suomessa on laskussa, mutta siipikarjan kasvussa.

Maataloudessa hankala kasvukausi on kulminoitunut hankalaan syksyyn. Epävarmuus markkinoilla on kasvanut, koska korjuun onnistuminen on vielä hämärän peitossa. Sää näyttelee tänä vuonna kotimaan markkinoilla merkittävää roolia.

– Ulos katsomalla sen on voinut kuka tahansa havaita. Se voidaan jo sanoa, että osa viljasta jää puimatta, kertoo PTT:n maatalousekonomisti Suvi Rinta-Kiikka.

PTT ennakoi, että yrittäjätulo pysyy maataloudessa kuitenkin lähes ennallaan.

– Yrittäjätulo pysyy viime vuoden tasolla, vaikka kymmenesosa viljoista jäisi korjaamatta, sanoo PTT:n maatalousekonomisti Tapani Yrjölä.

PTT esitti myös arvionsa Suomen talouskasvusta. PTT:n mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia. Kasvu jatkuu vahvana myös ensi vuonna. PTT:n ennuste on 2,6 prosenttia.

Kasvussa ovat niin vienti, kulutus kuin investoinnit. PTT:n mukaan varsinkin viennin nopea elpyminen on yllättänyt. Kasvun nopeutuminen perustuu pitkälti kustannuskilpailukyvyn parantumiseen ja maailmantalouden vetoapuun.

Pitemmällä tähtäimellä Suomen menestys riippuu kuitenkin investointien lisäämisestä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, arvioi PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

– Olemme jäämässä muiden jalkoihin tutkimuspanostuksissa ja koulutusasteen kehityksessä. Suomi saatiin nousuun keinoilla, joilla pärjätään hetki. Tuleva kehitys riippuu siitä, miten osaaminen saadaan uudelleen kasvuun ja käyttöön, Huovari sanoo.