Juridisesti hakemus on täysin mahdollista jättää ilman tätä tietoa, mutta poliittisesti tällainen tilanne voisi pahimmillaan muuttua tulenaraksi. Venäjän oletetaan kohdistavan erilaista ”ilkeyttä” Nato-hakemuksen lähettäneeseen rajanaapuriinsa, joten jäsenyys ei saisi karahtaa karille Suomessa enää jäsenhakemuksen jättämisen jälkeen.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) pitää selvänä, että mahdollisen jäsenyyden taakse haluttaisiin hyvin laaja enemmistö, jotta jäsenyys ei lopulta jäisi kiinni ”murtoluvuista”. Vanhanen johtaa turvallisuusympäristön muutosta käsittelevän selonteon käsittelyn ajan parlamentaarista koordinaatioryhmää, jonka tarkoituksena on taata tiedonkulku eduskunnan, hallituksen ja presidentin välillä.

-  On vaikea uskoa poliittisen realismin näkökulmasta, että kovin niukalla eduskuntaenemmistöllä edes jäsenyyttä yritettäisiin, hän sanoo.

Luovutetaanko päätösvaltaa?

Pelkkä poliittinen tahto ei riitä sille, että hanke saadaan eduskunnassa maaliin. Oikeudellinen pohja täytyy olla kunnossa, ja Nato-jäsenyydessä kyse on myös Suomen suvereniteetista.

Käytännössä kyse on siitä, luovutetaanko kansallista päätäntävaltaa Suomen ulkopuolelle. Oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriöstä pitää juuri näitä Suomen täysivaltaisuutta koskevia kysymyksiä juridisesti painavimpina päätöksessä.

-  Ne täysivaltaisuuskysymyksethän vaikuttavat myös siihen äänestyspäätökseen eli tarvitaanko kahden kolmasosan enemmistö vai riittääkö yksinkertainen enemmistö, hän sanoo.

Käytännössä kyse on muun muassa siitä, miten Nato-jäsenyys sopii yhteen Suomen aiempien sopimusten kanssa ja rajoittaisiko se mahdollisuuksia solmia jatkossa muita sopimuksia. Käsiteltäväksi tulee lopulta sekin, miten velvoitteet Naton yhteisestä puolustuksesta sopivat yhteen kansallisen maanpuolustusvelvollisuuden kanssa.

Perustuslaissa sanotaan, että jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustamiseen ja presidentti on Puolustusvoimien ylipäällikkö. Koska Naton turvatakuut voivat kuitenkin viedä sotilaita Suomen rajojen ulkopuolelle, perustuslain punnitseminen asiassa on välttämätöntä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi keskiviikkona, että mahdollisen Nato-jäsenyyden tuomaa muutosta asevelvollisuusarmeijaan on liian aikaista arvioida.

-  En itse usko, että yleinen asevelvollisuus muuttuu millään tavalla, hän kuitenkin totesi.

Osallistuuko perustuslakivaliokunta?

Eduskunnan yksinkertaista enemmistöä Nato-jäsenyyden hyväksymisessä tukisi se, että Nato-maiden täytyy olla päätöksistä yksimielisiä. Vanhanen kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi EU:n elvytyspaketin tapauksessa yksimielisyyden vaade ei auttanut.

Ratkaisua Suomen täysivaltaisuudesta arvioi perustuslakivaliokunta, jonka osallisuudesta tuoreen selonteon käsittelyyn ei ole vielä tietoa. Vanhanen pitäisi luontevana, että valiokunta lausuisi selonteosta jo käsittelyn aikana ainakin jollakin tarkkuudella.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ei halunnut kommentoida perustuslakikysymyksiä ennen valiokuntakäsittelyä.

Uutista täydennetty kauttaaltaan.