– En kerro keskustelujen sisällöstä tarkemmin, mutta olemme pohtineet millaisia tilanteita tulee vastaan ja millaisia menettelytapoja ne edellyttävät, Vanhanen sanoo.

Julkisuudessa keskustelukultuurin jyrkentyminen on näkynyt muun muassa poliisin esitutkintaan päätyneinä kansanedustajien ulostuloina. Perussuomalaisten Juha Mäenpään kesäkuinen vieraslajien torjuntaan liittyvä lausunto on parhaillaan poliisitutkinnassa.

Esitutkintaan on päätynyt Mäenpään lisäksi myös Sebastian Tynkkynen (ps.), jonka somekirjoittelua tutkitaan ajalta ennen kuin hänestä tuli kansanedustaja. Myös Päivi Räsäsen (kd.) ja Hussein al-Taeen (sd.) lausuntoja koskevat esitutkinnat liittyvät eduskunnan ulkopuolisiin somepäivityksiin.

Vanhanen ei kommentoi vielä tutkinnassa olevia tapauksia, mutta pitää mahdollisena, että kansanedustajien suhteen saattaa muotoutua kahdenlaista oikeuskäytäntöä.

– Kieltämättä tässä on mahdollisuus, että syntyy eriävä oikeuskäytäntö eduskunnan ulko- ja sisäpuolella. Tätä asetelmaa ei ole pohdittu.

Oikeuskäytäntöjen ero liittyy Mäenpään tapaukseen ja kansanedustajan immuniteettiin, joka koskee eduskuntatyöskentelyä.

Mikäli syyttäjä toteaisi esitutkinnan valmistuttua, että Mäenpää tulisi asettaa syytteeseen esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, eduskunnan 5/6-määräenemmistön täytyisi perustuslain mukaan ensin puoltaa Mäenpään syytesuojan poistamista. Jos näin tapahtuisi, Mäenpään tapaus etenisi normaalisti käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Eduskuntatyön ulkopuolella tapahtuvat kansanedustajia koskevat rikosepäilyt eivät tällaista menettelyä vaadi.

Kansanedustajan syytesuojan poistamisesta on äänestetty historiassa tiettävästi kolme kertaa. Eduskunta ei ole syytesuojan poistamista kertaakaan puoltanut. Edellisen kerran immuniteetista on äänestetty 1940-luvulla.

Puhemies Vanhasen mukaan eduskunnan täytyy noudattaa varovaista linjaa kansanedustajia koskevan esitutkinnan kohdalla. Esitutkinta kuuluu viranomaisille. Eduskunnan rooliin kuuluu arvioida ainostaan kansanedustajan immuniteettia ja sen mahdollista poistamista mikäli syyttäjä haluaisi viedä tapauksen käräjäoikeuteen.

– Pitää odottaa esitutkinnan valmistumista ja syyttäjän päätöstä. Koska eduskunta saattaa joutua syytöskynnyksen arvioinnissa tuomarin rooliin, pitää olla suu supussa.

Vanhanen on aiemminkin kiinnittänyt huomiota jyrkentyneeseen ilmapiiriin.

– Keskusteluilmapiiri on yhä voimakkaammin jakautunut me ja muut -asetelmaksi. Jos keskustelussa haluaa pärjätä, oma mielipide pitää sanoa yhä vahvemmin mikä luo painetta myös eduskuntakeskustelun suuntaan. Jos halutaan, että oma puheenvuoro mainitaan tai kannattajat jakavat videopätkää, joudutaan valitettavasti käyttämään yhä jyrkempää kieltä, jolloin tullaan rajalinjalle.

Vanhasen mukaan eduskunnan johdon täytyy osallistua puheiden sävyihin ja tapaan liittyvään keskusteluun. Hän tähdentää, että keskustelukulttuuri on aina elänyt ajassa, välillä kieli on ollut sivistyneempää, välillä jyrkempää.

– Silloin, kun edustaja käyttää sopimatonta kieltä salissa, siitä seuraa aina keskustelu puhemiehen kanssa. Jotkut voivat kutsua sitä puhutteluksi. Tämä on ollut käytäntö ja tulee olemaan käytäntö myös loppukauden ajan.

– Keskustelussa on yleensä mukana myös ryhmäpuheenjohtaja. Ajatustapana on, että vain eduskuntaryhmä voi vaikuttaa omaan edustajaan. Sanktiokynnyksen ylittyminen on käytännössä sama mitä Mäenpään kohdalla nyt käydään.

Historiasta löytyy myös tapauksia, joissa kansanedustaja on suljettu määräajaksi pois eduskuntatyöstä. Näin on menetelty ainakin SMP:n Veikko Vennamon kohdalla, mutta kynnys tällaiseen on Vanhasen mukaan korkea.

Oikeustieteen professori Veli-Pekka Viljasen mukaan kansanedustajan immuniteettia koskevasta menettelystä ei ole tarkempaa säädöstä eduskunnan työjärjestyksessä muutoin kuin äänestystä koskevan 5/6-määräenemmistön osalta.

– Perustuslakivaliokunta voi antaa asiasta mietinnön ja arvioida syyttäjän esitystä oikeudellisesti, mutta päätös tehdään  salissa, jossa on vapaasti edustajien harkittavissa puoltavatko he immuniteetin poistamista vai ei, Viljanen sanoo.

Tarkemmasta menettelytavasta päätetään Viljasen mukaan eduskunnassa.

(Korjattu klo 16.03 perustuslain mukaan parlamentaarisen immuniteetin murtaminen edellyttää 5/6 määräenemmistöä.)