Ulkomaat
14.5.2018 12:47 ・ Päivitetty: 14.5.2018 12:47
Puolalta tyrmäys EU:n uuteen ehdotukseen rahan saamisen ehdoksi
Puola tyrmää ehdotuksen sitoa EU-rahojen saaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Puolan EU-ministerin Konrad Szymanskin mukaan ehdotus olisi komissiolta merkittävä vallan nappaus.
Puola ja Unkari olivat eniten varuillaan, kun EU-maat keskustelivat tänään Brysselissä ensimmäistä kertaa komission budjettiesityksestä.
EU-komissio on esittänyt, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta tulisi uusi ehto EU-rahan saamiselle. EU-maat voisivat rajoittaa rahan saantia siten, että sanktio olisi suhteessa oikeusvaltion puutteisiin.
Puolalaisministerin mukaan maa on valmis tukemaan mekanismia, jolla varmistetaan, että maat käyttävät EU-rahoja asianmukaisesti, mutta esitetty malli ei käy.
Unkari on niin ikään epäluuloinen mekanismin laillisesta pohjasta ja kriteereistä, joilla se käynnistettäisiin.
27 jäsenmaata neuvottelevat EU:n vuosien 2021–2027 budjetista. Neuvotteluita käydään ilman Britanniaa, mikä tietää tuloihin merkittävää, noin 12–14 miljardin euron nettomääräistä aukkoa vuodessa.
Terho esiintyi ehdottomasti.
Budjettineuvotteluiden alkaessa EU-maat ovat vielä kaukana toisistaan. Hollanti, Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Suomi ajoivat kokouksessa tiukinta linjaa, koska komission budjettiesitys on maiden mukaan liian suuri.
– Pienempi EU tarkoittaa pienempää budjettia, eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) sanoi julkisessa kokouksessa.
Budjetin koko täytyy Suomen mukaan pitää mahdollisimman lähellä nykyistä tasoa eli noin yhtä prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Samaan hengenvetoon Terho kertoi Suomen olevan silti huolissaan maataloustukien leikkaussuunnitelmista. Suomi haluaa myös, että harva asutus pysyy yhtenä koheesiorahojen kriteerinä.
Ranska ja Saksa lupaavat maksaa enemmän.
EU:lle on esitetty lukuisia uusia menoja puolustusmenoista rajavalvontaan.
Samaan aikaan tulot ovat kuitenkin tippumassa merkittävän nettomaksajan Britannian lähtiessä. Yhtälö voidaan ratkaista vain leikkaamalla vanhoista menoista eli maataloudesta ja koheesiorahoista tai nostamalla jäsenmaksuja.
Ranska ja Saksa ovat luvanneet maksaa enemmän yhteiseen budjettiin. Ranskalaisministerin mukaan maa on varsinkin yhdessä asiassa eri linjoilla komission kanssa: Maatalousrahoista ei voi tehdä näin radikaalia leikkausta.
Komissio on esittänyt maatalousrahoihin viiden prosentin ja koheesiorahoihin 7 prosentin leikkausta.
Budjetin kasvattamisen puolesta puhuivat myös lukuisat Keski-Euroopan ja Baltian maat, joille niin maatalousrahat kuin talouskehityksen perusteella maksetut koheesiorahat ovat olleet tärkeitä. Lisää kunnianhimoa vaativat myös Välimeren maat.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.