New York Times kertoi kesäkuun lopussa nimettömiin tiedustelulähteisiin nojaten, että Venäjä on maksanut Talebaniin yhdistetyille aseellisille ryhmille salaisia palkkioita, jos taistelijat onnistuvat tappamaan Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaita.

Myös Suomi on mukana Naton johtamassa operaatiossa Afganistanissa.

Kymmenien yhdysvaltalaissotilaiden uskotaan kuolleen järjestelyn vuoksi, mutta mediatietojen mukaan Yhdysvallat ei ole reagoinut asiaan.

Onko asiasta keskusteltu Yhdysvaltain tai Venäjän itsensä kanssa?

– Suomi ei ole ollut toimijana. Tämä lienee ensisijaisesti suurvaltojen välisiä keskusteluita.

Parhaillaan Suomella on sotilaita Afganistanissa noin 60. Suomalaiset toimivat Afganistanissa maan pohjoisosissa Saksan alaisuudessa.

Suomi on ollut mukana operaatiossa alusta asti. Ensin Suomi osallistui Nato-johtoiseen ISAF-operaatioon, joka päättyi vuonna 2014. Tämän jälkeen Suomi on ollut mukana Resolute support -operaatiossa, joka keskittyy ennen kaikkea paikallisten viranomaisten neuvontaan.

Kaikkonen arvioi, että Afganistanin uhkataso ei ole muuttunut merkittävästi.

– Turvallisuustilanne on pysynyt vaikeana. Suomen osalta ei kuitenkaan ole ollut mitään erityisiä muutoksia viime kuukausina. Tilanne on hallinnassa. Meille on ensisijaisen tärkeää, että suomalaiset ovat turvassa, ja seuraamme tilannetta.

Afganistanissa kolmesti palvellut eversti, Suomen osaston vanhimpana toiminut Ali Mättölä kommentoi suomalaisjoukkojen turvallisuustilannetta yleisellä tasolla.

Hänen mukaansa uhkataso Afganistanissa on aina korkea, mutta hän ei näe, että iso kuva olisi muuttunut merkittävästi.
Mättölän mukaan joukkoihin kohdistuvat uhat voi jakaa kolmeen eri ryhmään.

– Neuvontatoiminnassa huomattavin uhkakuva ovat iskut, jossa Afganistanin turvallisuusviranomaisten oma jäsen on saatu toteuttamaan isku länsimaisia neuvonantajia vastaan.

– Lisäksi uhkana ovat tienvarsipommit ja räjähteet, joilla pyritään iskemään joukkoja vastaan, kun ne siirtyvät ajoneuvolla paikasta toiseen sekä kiinteitä tukikohtia vastaan suunnatut raketti- tai kranaatti-iskut, hän lisää.

Suomalaisjoukkojen kotiuttamisesta ei ole luvassa päätöstä ainakaan lähiaikoina.

Kaikkosen mukaan Suomen Afganistan-joukkojen tilanteesta on tehty poliittinen päätös viimeksi toissa vuonna, jolloin joukkojen määrää päätettiin lisätä. Lähiajoille joukkojen tilanteeseen ei olla suunnittelemassa mitään suuria muutoksia.

– Asia on sidottu maan kehitykseen. Itse olen skeptinen sen suhteen, että tilanne olisi parantumassa.

– Tällä hetkellä seuraamme yleistä tilannetta, eli onko sieltä mahdollista vähentää joukkoja jollakin aikataululla tai jopa parhaimmillaan kotiuttaa kokonaan. Näyttää, että siinä menee aikaa. Kalenterissa ei ole mitään päätöksentekopäivää.

Ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja, Afganistan-asiantuntija Olli Ruohomäki kommentoi Afganistanin tilannetta yleisellä tasolla. Hänen mukaansa Venäjä on viime aikoina aktivoitunut Afganistanissa ja hakee nyt vaikutusvaltaa maassa, kun Yhdysvallat liittolaisineen on hiljalleen poistumassa maasta.

Ruohomäen mukaan Afganistan on aina ollut pelinappulana lännen ja Venäjän välillä. Näin on ollut jo 1800-luvun loppupuolen niin sanotusta suuresta pelistä alkaen, jolloin Venäjä ja Britannia taistelivat Keski-Aasian hallinnasta. Nyt näyttää siltä, että Venäjä on tekemässä paluuta Afganistaniin.

– Nyt on tapahtumassa siirtymä ja kuvainnollisesti eräänlainen geopoliittisen mannerlaattojen liikkuminen, mikä tarkoittaa, että Venäjä, Iran, Kiina ja Pakistan hakeutuvat entistä voimallisemmin Afganistaniin.

Venäjän toimien taustalla on paitsi kilpailu Yhdysvaltojen kanssa, myös sen omat huolenaiheet.

Ruohomäen mukaan Venäjällä on kaksi päähuolenaihetta Afganistanissa: paikalliset äärijärjestö Isisiin linkittyvät toimijat ja huumekauppa. Suurin osa Afganistanin tuottamista opiaateista ja kannabiksesta päätyy Venäjälle.

Samalla Venäjän näkökulmasta Talebanista on taas tullut hovikelpoisempi toimija, koska järjestö ei ole harjoittanut terroristista toimintaa Afganistanin ulkopuolella, Ruohomäki sanoo.

Sen sijaan Taleban on taistellut äärijärjestö Isisin paikallista Afganistanin osastoa vastaan. Venäjä ja Yhdysvallat ovat molemmat kokeneet Isisin uhkana. Tässä kohdin Yhdysvaltain, Venäjän ja Talebanin yhteiset intressit ovat siis kohdanneet.

Venäjälle Isisin toiminta on ollut uhka etenkin Keski-Aasiassa Isisin riveihin liittyneiden taistelijoiden vuoksi. Maa on pelännyt, että niiden toiminta voi läikkyä myös sen omien rajojen tai lähialueiden sisälle.

– Venäjä on halunnut estää sen, että Afganistanin levottomuudet läikkyisivät sen omille lähialueille esimerkiksi Tadzhikistaniin ja Uzbekistaniin, Ruohomäki sanoo.

Myös Venäjän hallinnon Afganistanista vastaava Zamir Kabulov kertoi vuoden 2015 haastattelussaan Interfax-uutistoimistolle, että Talebanin taistelu äärijärjestö Isisiä vastaan sopii yhteen Venäjän tavoitteiden kanssa.

Jo tuolloin Venäjä jakoi tiedustelutietoa Talebanin kanssa, CNN kertoi.

Valoa Afganistanin pimeään tunneliin ei ainakaan heti ole näkyvissä. Eversti Mättölä näkee Afganistanin tulevaisuuden kehityksen huolestuttavana.

– Valitettavasti Afganistanin turvallisuustilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan. Yhdysvaltain johtama koalitio löi Talebanin varsin nopeasti vuonna 2001, mutta vuosina 2005–2006 se onnistui kokoamaan rivejään uudelleen ja voimistui. Viime vuosina Taleban on laajentanut otettaan koko maa-alueella. Varmaan puolet maa-alueesta on Talebanin tai sen tukijoukkojen hallussa, hän sanoo.

Yhdysvallat kertoi helmikuussa vetävänsä joukkonsa pois Afganistanista 14 kuukauden sisällä. Joukkojen vetämisen ehtona on se, että Taleban pysyy rauhansopimuksessa.

– Sopimuksen allekirjoittamisen myötä Yhdysvallat edellytti, että Taleban vähentää iskujen määrää. Ne vähenivät kymmenen vuorokauden ajaksi ennen sopimuksen allekirjoitusta, mutta palasivat sen jälkeen normaalille tasolle. Viime aikoina taistelut ovat jatkuneet kiivaina.

Myös Afganistanin sisäiset rauhanneuvottelut ovat takunneet sisäisten valtataisteluiden vuoksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi istuvan presidentin Ashraf Ghanin ja presidentinvaalit hävinneen Abdullah Abdullahin väliset valtakiistat.

– Kohtalonkysymys on, saadaanko Afganistanin keskushallinnon ja Talebanin välillä syntymään jonkinlainen rauhansopimus. Mitkä ovat ehdot, joilla Taleban sitoutuu vähentämään taisteluitaan, ja millaisilla keinoilla Afganistanin hallinto kykenisi ottamaan Talebanin maltillista siipeä valtionhallintokoneistoon mukaan?

Toisaalta viime vuosina on saatu aikaan myös joitain positiivisia kehityskulkuja. Näihin kuuluvat esimerkiksi oikeusvaltion vahvistuminen ja maan infrastruktuurin parantuminen. Talebanin voimistuessa tulevaisuus on kuitenkin epävarma.

– Afganistanilaiset itse haluaisivat rauhaa, mutta moni pelkää, mikä on tulevaisuus ja pääseekö Taleban valtaan. Vähän sellaista toivottomuutta on vallalla.
STT–Sanna Raita-aho