Politiikka

Puolustusministeri on aivan kummissaan ”semanttisesta ongelmasta”

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) panee väittelyn Suomessa järjestettävästä suuresta sotaharjoituksesta osin terminologian piikkiin. Ministerillä ei ole mitään suursotaharjoitus-termiä vastaan, mutta hän korostaa, että käytännössä kyseessä on Puolustusvoimien vuoden 2020 pääsotaharjoitus ja sen koko.

– Lehdistö on puhunut suursotaharjoituksesta, minä olen puhunut yleensä harjoittelusta ja isomman harjoittelun tarpeesta. Tästä on jokin kumma semanttinen ongelma tullut, että suursotaharjoitus olisi jotenkin terminä ongelmallinen, Niinistö sanoi pohjoismaisen puolustusministerikokouksen yhteydessä Helsingissä.

Niinistö kertoi puhuneensa harjoituksesta ja sen luonteesta maanantaina myös presidentti Sauli Niinistön kanssa. Ministeri Niinistön mukaan Ruotsin Auroran tyyppinen noin 20 000 sotilaan harjoitus olisi aivan luonnollinen, kun viime aikoina pääsotaharjoitukset ovat olleet 10 000–12 000 sotilaan luokkaa.

Ruotsi olisi valmis osallistumaan harjoitukseen Suomessa.

– Nyt sitten otettaisiin kumppanimaita mukaan ja harjoiteltaisiin vähän suuremmalla joukolla kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista, joka on Puolustusvoimien uusi lakisääteinen tehtävä, Niinistö kuvasi.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist toisti maanantaina tiedotustilaisuudessa maansa kannan, jonka mukaan Ruotsi olisi valmis osallistumaan tällaiseen harjoitukseen Suomessa.

Niinistö puolestaan muistutti, että Suomen 1970- ja 80-lukujen kansalliset harjoitukset olivat vieläkin suurempia, 30 000–40 000 sotilaan kokoisia.

– Puolustusvoimissa on jo pidempään toivottu tällaista suurempaa harjoitusta, jossa kaikki puolustushaarat ovat mukana. Nämä ovat meiltä tyystin puuttuneet, Niinistö sanoi.

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat