Hän arvioi koneiden määrän ennemmin laskevan kuin nousevan, jos muutoksia ylipäänsä tulee.

– Tämä perustuu (aiemmin) saatuihin tarjouspyyntövastauksiin, Puranen sanoi HX-hankkeen lehdistötilaisuudessa.

Purasen mukaan eilen lähetetyssä tarjouspyynnössä on siirrytty niin kutsuttuun design to cost -malliin. Siinä valmistajilta kysytään, mitä he kykenevät enintään 10 miljardilla eurolla tarjoamaan Hornetien täysimääräisen suorituskyvyn korvaamiseksi.

Lopullinen tarjouspyyntö uusista monitoimihävittäjistä tehdään ensi vuonna alkusyksystä ja itse hankintapäätös on määrä tehdä vuonna 2021.

Hornetien seuraajahankkeen edustajat korostavat, että kyse on kokonaisuudesta, jossa itse koneet on merkittävä mutta eivät ainoa tekijä. Samasta hankintasummasta pitää kattaa myös uuden kaluston täydellinen käyttöönotto Suomessa, esimerkiksi tarvittava lisärakentaminen ja koulutus.

– Joka ikisellä kandidaatilla on tällä hetkellä haasteita saada se koko täysimääräinen suorituskyky aseineen ja tukijärjestelmineen siihen 10 miljardin raamiin, sanoo insinöörikenraalimajuri Kari Renko Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

Hänen mukaansa tällainen hankintamalli toisaalta kannustaa valmistajia tarjoamaan tuki- ja koulutusjärjestelmät mahdollisimman halvalla, jotta mahdollisimman suuri osa käytettävissä olevasta rahasta saadaan kohdistettua koneiden suorituskykyyn. Juuri suorituskyvyn perusteella ehdokkaat lopulta laitetaan paremmuusjärjestykseen.

Purasen mukaan puolustushallinto aikoo esittää valtioneuvostolle aikanaan vain yhtä parhaaksi todettua vaihtoehtoa uudeksi hävittäjäksi.

– Poliittisella johdolla on tietysti täysi oikeus pyytää ihan mitä tahansa meiltä. Me esitämme yhtä, mutta jos poliittinen johto haluaa kaikkien viiden tulokset käsitellä, niin kuin todennäköisesti haluaa, niin totta kai me esitellään, Puranen sanoo.

Kaikki valmistajat tuovat koneitaan ensi tammi-helmikuussa testattavaksi Suomeen. Ilmiavoimen HX-hankepäällikön eversti Juha-Pekka Keräsen mukaan Pirkkalan tukikohtaan on saapumassa viikoksi kerrallaan 2–4 konetta kultakin valmistajalta.

Saab tuo paikalle uuden koelentovaiheessa olevan E-mallinsa lisäksi myös vanhemman C-mallin sekä GlobalEye-valvontakoneen, joka sisältyy yhtiön tarjoukseen. Boeing puolestaan on tuomassa Super Hornetista myös elektroniseen sodankäyntiin versioidun Growler-koneen.

Muita ehdokkaita Hornetien seuraajaksi ovat ranskalaisen Dassault’n Rafale, Lockheed Martinin F-35 sekä yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, joista viimeksi mainittu aloittaa testirupeaman 9. tammikuuta.

STT–Niilo Simojoki