– Laajemman ulko- ja turvallisuuspoliittisen merkityksen rinnalla sopimus vahvistaa Suomen puolustuskykyä mahdollistamalla Yhdysvaltojen läsnäolon, harjoittelun ja puolustusmateriaalin ennakkosijoittamisen Suomessa. DCA-sopimus on yhteisiin intresseihin pohjautuva, vuosikymmeniä syventyneen yhteistyön konkreettinen ilmentymä, valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) sanoi eduskunnan tiedotteessa.

DCA-sopimuksessa (Defense Co-operation Agreement) sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantulon ja puolustusmateriaalin varastoinnin kaltaisia käytännön kysymyksiä.

Puolustusvaliokunnassa keskusteltiin esimeriksi DCA-sopimuksen kytkeytymisestä ydinaseisiin. Itse sopimuksessa ei suoraan kielletä ydinräjähteiden tuomista Suomen alueelle tai sijoittamista Suomeen.

“Ydinaseita koskevan lainsäädännön kunnioittamisen kannalta merkitystä on erityisesti ydinenergialain (990/1987) 4 §:n mukaisella ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen kiellolla. Myös ydinaseiden kuljettaminen Suomen kautta on kielletty ja rangaistavaa”, lausunnossa todetaan.

“Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Yhdysvalloilla on kaikissa olosuhteissa velvoite kunnioittaa Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita. Esityksessä käytetty ilmaisu ‘voisi esimerkiksi ilmoittaa’ on jossain määrin epäselvä, mutta käytetty sananmuoto ei siis valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan tarkoita sitä, että esimerkiksi ydinenergialakia koskevien säännösten tulkinnassa olisi mitään tulkinnanvaraa”, puolustusvaliokunta tähdentää hallituksen esitykseen verrattuna.

Valiokunta myös yhtyy näkemykseen siitä, että Naton pelote nojaa viime kädessä ydinaseisiin. Tämä linjaus on kirjattu niin ikään Naton strategiseen konseptiin vuodelta 2022, jossa etenkin Yhdysvaltain ydinaseilla on keskeinen merkitys sotilasliiton turvallisuudelle.

Valiokunta toteaa pitävänsä perusteltuna Suomen valitsemaa linjaa, joka lähtee siitä, että “koska DCA-sopimuksessa edellytetään Suomen lainsäädännön kunnioittamista kaikissa tilanteissa – tässä yhteydessä myös ydinenergialain huomioimista – sopimuksessa ei siten ole tarvetta erilliselle kirjaukselle ydinaseista”.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Jukka Kopra summaa Demokraatille lausunnon ydinenergialakia koskevien kohtien tarkoittavan sitä, että Suomen lainsäädäntöä noudatetaan ja USA on sitoutunut sitä kunnioittamaan.

DCA-sopimukseen liittyvä valiokuntalausunto on siinä mielessä mielenkiintoinen, että Suomessa on käyty keskustelua ydinenergialain niin sanotusta ydinräjähdepykälästä.

– Meillä on selkeä linjaus siitä, että ydinenergialakia ei ole tarvetta nyt lähteä avaamaan, pääministeri Petteri Orpo (kok.) on linjannut hiljattain.

Suomessa voidaan Orpon mukaan jatkaa nykyisen lainsäädännön mukaisesti.

Ydinenergialakia on kuitenkin määrä päivittää joka tapauksessa muun muassa pienydinvoimaloiden takia viimeistään vuoteen 2026 mennessä.

Presidenttiehdokkaana ollessaan nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi kannattavansa ydinenergialain muuttamista ja ydinaseiden kauttakulun sallimista. Orpo sanoi helmikuussa, että hänestäkin sille on vahvat perusteet, että kuljettaminen sallittaisiin. Myöhemmin hän tarkensi, ettei kuitenkaan tarkoittanut välttämättä ydinenergialain avaamista siltä osin. Orpon linja on tämän jälkeen pitänyt.

DEMOKRAATTI kysyi myös Kopran näkemystä jatkossa ydinenergialain ydinräjähdepykälän avaamiseen.

Kopra muistuttaa, että Suomi on Naton ydinasesateenvarjon alla jo nyt.

– Siinä mukana oleminen ei vaadi mitään lakimuutoksia. Mutta jos havaitaan, että lakia on tarvetta muuttaa, sitten lakia voidaan muuttaa ilman, että tätä (DCA-)sopimusta pitää avata uusiksi.

Kopra painottaa, että Suomi on mukana Naton ydinasepelotteessa siitä huolimatta, vaikka ydinenergialain räjähdepykälää ei jatkossa muutettaisi.

Hallitusohjelmassa todetaan, että “ydinenergialaki ja sitä toimeenpanevat määräykset uudistetaan viimeistään vuoteen 2026 mennessä hankkeiden sujuvuutta ja Suomen kilpailukykyä investointikohteena tukevalla tavalla. Uudistuksen yhteydessä helpotetaan modulaaristen pienydinreaktoreiden (SMR) rakentamista.”

Onko tarvetta rukata samassa yhteydessä tätä pykälää (ydinenergialain ydinräjähdepykälää)? Mikä sinun oma kantasi on?

– Minun mielestäni sitä tarvetta ei nyt ole, Kopra vastaa.

Hän painottaa edelleen, että ydinasesateenvarjo toimii Suomen osalta ja Suomi on ydinpelotteessa mukana nykyisellä lainsäädännöllä.

– Piste.

– Ei ole tarvetta nyt ryhtyä erityisiin toimiin, mutta niihin voidaan ryhtyä, jos tarvetta tulee. Minä en osaa ennustaa, tuleeko sellainen tarve, hän jatkaa.

Tällä hetkellä näyttää sinusta siltä, että tällä hallituskaudella ei ainakaan tässä tilanteessa ole nyt sellaista tarvetta, että tarvitsisi lähteä avaamaan?

– Niin, ei ole nyt näköpiirissä tällä tai seuraavallakaan hallituskaudella sellaista tarvetta.

Eli ydinräjähdepykälä voi jäädä?

– Niin, se ei estä ydinasepelotteessa mukana olemista.

Stubb presidentinvaaleissa kuitenkin muistaakseni vähän viittasi siihen suuntaan, että siinä voisi olla tarvetta muutoksille?

– En osaa sitten sanoa sitä. Ehkä siltä osin tietysti on viisasta, että maan ulkopoliittinen ja ylin johto tätä asiaa pohtii myöskin tahollaan. Tehdään tietysti siten kuin yhdessä järkeväksi havaitaan.

Puolustusvaliokunta antoi lausuntonsa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, joka valmistelee DCA-sopimusta koskevan mietinnön. Lopullisesti sopimuksen hyväksymisestä on tarkoitus päättää eduskunnan täysistunnossa ennen kesätaukoa. Hallitus on jo allekirjoittanut sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, mutta sen voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.