Hakijoita oli peräti 105.

Kelaa on pidetty takavuosina keskustan läänityksenä osin siksi, että Kela valvoi ainoana “etujärjestönä” työeläkejärjestelmän ulkopuolelle jääneiden maatalousyrittäjien kansaneläkkeitä.

Sittemmin poliittisten virkanimitysten suosio on laimennut, tosin mediassa poliittisia kytkentöjä on seulottu esiin jopa virkamiesten nuoruuden harrastuksista.

Kokoomuslainen työministeri Arto Satonen pyrkii Kelan johtoon suoraan ministeriauton takapenkiltä.

MYÖS se, että hallituskumppani perussuomalaiset, ei tukisi Kela-nimityksessä Satosta, olisi yllättävää eikä ainakaan parantaisi hallituksen yhteistyötä tärkeän puoliväliriihen kynnyksellä.

Perussuomalaisissa joviaalia Satosta arvostetaan, todennäköisesti enemmän kuin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta, jonka myös arveltiin olevan kiinnostunut Kelan johtamisesta.

Myöskään ennakkospekulaatioissa mukana olleet kokoomuksen voimahahmot Sari Sarkomaa eivätkä Paula Risikko hakeneet Kelaan, joten sisäisessä tuolileikissä valituksi tuli Satonen.

Tuskin erehtyy, jos veikkaa, että hallituspuolueiden johtotasolla, vaikkei tämä vielä kaikkien Kela-valtuutettujen korviin olisi kantautunutkaan, kokoomuksella ja perussuomalaisilla olisi konsensus Satosen valinnasta. Poliittinen diili.

Hallituspuolueilla on pääjohtajavalinnasta päättävässä Kelan valtuutettujen joukossa kahden edustajan enemmistö äänin 7-5.

Olisi myös erikoista, jos Satonen ei vanhana Suomen shakkiliiton puheenjohtajana olisi varmistanut siirrolleen poliittista tukea. Kelan pääjohtajan kausi on seitsemänvuotinen ja Satonen olisi sopivasti noin 66-vuotias eläkeikäinen kauden tullessa loppuun.

Mutta. Kun kyse on Kelan pääjohtajan valinnasta, yllätykset ovat aina mahdollisia. Pääjohtajaksi hakee myös erittäin kovia asiantuntijoita sekä laajalla ministeripätevyydellä varustettu keskustan entinen puheenjohtaja Annika Saarikko. Jos nimityksen poliittisuudesta nousee kova yhteiskunnallinen haloo jo etukäteen tai, jos hallituksen sisäinen balanssi horjuu muista syistä, valinnan lopputulos voi olla ennakoimaton.

TUOREIDEN lakimuutosten jälkeen nykyisin Kelan hallitus tekee valtuutetuille esityksensä pääjohtajasta maaliskuun lopulla pidettävässä kokouksessa ja valtuutetut päättävät asiasta sen jälkeen.

Käytännössä Kelan valtuutettujen työvaliokunta on kuitenkin kytketty yhteen hallituksen pääjohtajapohdintaan ja tavoitteena on löytää yhteinen ehdokas. Tässä konklaavissa istuu Kelan hallituksen edustajina hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Koska Kela on suoraan eduskunnan alainen, valtuutettuja edustaa valintaryhmässä yksi jäsen jokaisesta valtuustossa istuvasta eduskuntapuolueesta. Kun laskee poliittiset voimasuhteet tästä porukasta, vaaka kallistuu yhdellä äänellä opposition puolelle.

Kun tämä porukka valitsee näillä näkymin ensi viikolla isohkon joukon haastateltavia Kelan pääjohtajaksi, se korostaa, että Kelan johtoon pitää valita pätevin hakija. Tällä kertaa sitä, mitä sanotaan, painotetaan vakavammin oppositiopuolueiden piiristä, kiistämättä sinänsä sitä, etteivätkö Satonen ja Saarikko olisi meritoituneita.

Kelan johtoon on kuitenkin Satosen ja Saarikon lisäksi hakenut myös muita kovia osaajia. Listalla ovat esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikkö Liisa Siika-aho sekä Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori ja Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, jolla hänelläkin on Satosen tapaan kokoomuksen jäsenkirja.

Mainitaan vielä, että Kelaan pyrkii myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana aiemmin työskennellyt Mikael Collan.

JOS Kelan hallitus päätyy esittämään pääjohtajaksi jotain muuta kuin Satosta, se pakottaisi Kelan valtuuston kokoomuslaiset ja perussuomalaiset valitsemaan Satosen esityksen ulkopuolelta. Näin on menetelty Kelassa ennenkin.

Vuonna 2019 valiokunta esitti pääjohtajaksi myös nyt tehtävää hakenutta Husin Lasse Lehtosta ja Kuntaliiton silloista varatoimitusjohtajaa Hanna Tainiota. Valtuusto jyräsi esityksen ja esitti johtajaksi Outi Antilaa, joka muuten tuli pääjohtajaksi samalta paikalta, jolla Siika-aho istuu nyt. Tuolloin virallisen nimityksen teki viimeistä kertaa tasavallan presidentti.

YKSI tapa alleviivata Satosen nimityksen poliittisuutta liittyy toiseen politiikan puolelta Kelan johtoon pyrkivään hakijaan. Annika Saarikko on johtanut paitsi sosiaalipolitiikan ylintä ohjausvaltaa käyttävää sosiaali- ja terveysministeriötä myös sosiaalipolitiikan rahoitusta säätelevää valtiovarainministeriötä. Mikäli valintaa katsotaan poliittisten ansioiden perusteella, Saarikko on Satosta kokeneempi.

Miksi Saarikko sitten hakee paikkaa, vaikka hänenkin täytyy ymmärtää, että paikkaa pelataan Satoselle ja että olisi suorastaan mahdoton ajatella, että perussuomalaiset valtuutetut voisivat siirtyä Saarikon taakse?

Ehkä hän haluaa nimenomaan korostaa pääjohtajavalinnan poliittisuutta. Kun tarjolla olevista poliitikoista valitaan vähemmän meritoitunut, päätös on hyvin selkeästi puoluepoliittinen.

Hakemisesta lienee myös pääteltävissä, että Saarikko vaikuttaisi olevan kiinnostunut siirtymään politiikasta muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Kela-kilpaan ilmoittautuminen on hyvä tapa tehdä kiinnostus kaikille selväksi. Ja voihan Kelan johtoon hakea myös edessä vahvasti siintävän Satosen kauden jälkeen, jos Kelasta jälleen parin ammattijohtajan kauden jälkeen on nyt tulossa poliittinen läänitys.

HALLITUKSEN sisäisen tasapainon kannalta kiinnostavaa Kelan johtajavalinnassa on valtuuston edustajajakauma. Kokoomuksella on neljä paikka ja perussuomalaisilla kolme ja kuten mainittua, voimasuhteet ovat 7-5 hallituspuolueiden hyväksi.

Kun kokoomuslaiset joka tapauksessa äänestävät omaansa, Satosen kohtalo on perussuomalaisten käsissä. Perussuomalaiset on aiemmin innokkaasti vastustanut poliittisia virkanimityksiä. Jos heille nyt kelpaa Satonen ensimmäiseksi kokoomuslaiseksi pääjohtajaksi Kelaan, voidaan viimeistään sanoa, että perussuomalaiset on oppinut maan tavat ja tullut poliittisissa virkanimityksissä vanhojen puolueiden rinnalle. Supon päällikön paikan perussuomalaiset jo sai eikä kokoomuksesta kuulunut narinaa. Tuskin kuuluu nytkään perussuomalaisista.