Eduskunnan puhemiesneuvostossa on käsitelty viime viikolla puolustusvaliokunnassa ilmennyttä tarvetta englanti-suomi-tulkkaukseen.

Asia ilmenee puhemiesneuvoston pöytäkirjasta ja sen on nostanut esiin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).

– Meillä on kansainvälisiä asioita paljon koko ajan, sekä reissuja että meillä käy vieraita täällä Suomessa. Nyt eduskunta ei tarjoa eduskunnassa suomi-englanti-tulkkeja, koska oletus on, että kaikki osaavat englantia niin hyvin. Nyt on käynyt ilmi, että on kuitenkin paljon kansanedustajia, jotka ovat epävarmoja kielitaidon suhteen. Olisi hyvä, että olisi tulkkausta tarjolla, Kopra kertoo Demokraatille.

Kopran mukaan hän on kuullut, että muissakin valiokunnissa olisi haasteita englannin tulkkauksen kanssa.

– Toiveissa olisi, että tulkkauspalvelua olisi tarjolla silloin, kun koetaan, että sitä tarvitaan.

Kopran mukaan eduskunnan kautta järjestyy kyllä hyvin muitten kielten tulkkauspalveluja, mutta nimenomaan englanti on ollut ongelma.

Omalla asiallaan Kopra ei ole, sillä hän puhuu sujuvasti englantia.

Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer kävi hiljattain puolustusvaliokunnassa keskustelemassa.

– Ihan perusenglannilla ei välttämättä pärjää keskusteluissa, kun tämmöinen äijä käy selostamassa asioita. Tämäntyyppisiin juttuihin esimerkiksi olisi hyvä saada tulkkausta, Kopra pohdiskelee.

Eli Bauerin puheet menivät osalla yli hilseen?

– En minä nyt näin halua sanoa, mutta semmoinen riski on, jos ihmiset kokevat, että he eivät ymmärrä.

Sinänsä juuri Bauerin esiintymisen ymmärtämisestä Kopra ei saanut palautetta, mutta ylipäänsä Natoon liittyvän erikoissanaston ymmärtäminen saattaa tuottaa hankaluuksia.

– Eikä pelkästään Nato vaan sotilasaiheet yleensä, nehän ovat aika lailla erikoissanastoa.

– Tärkeintä on se, että jokaisella kansanedustajalla on mahdollisuus saada tieto ja ymmärtää. Sen takia on tärkeää, että tulkkausta olisi tarjolla heille, ketkä sitä kokevat tarvitsevansa.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN valiokuntaneuvos Heikki Savola sanoo, että edustaja saa virallisiin kokouksiin valiokuntaoppaankiin mukaan tulkkauksen, jos kokee tällaista tarvitsevansa.

– Se erityisongelma meidän kohdallamme on se, kun meillä on turvatilakuulemisia aika paljon ja niissä on käynyt vieraita ulkomailta, että ensin tulkeista pitää tehdä turvallisuusselvitys. Tämä prosessi on nyt käynnissä ja se menee aikanaan maaliin ja ongelma korjaantuu.

Puolustusvaliokunta identifioi nyt mahdollisia tulkkausfirmoja.

Suojelupoliisi vastaa tulkkien turvallisuusselvityksistä.

Jos esimerkiksi Nato-sanasto on vaikeaa kansanedustajille, se voi olla sitä myös tulkeille. Savola pohtiikin, löytyykö Suomesta edes tässä mielessä osaavia tulkkeja.

Savolan mukaan kaikkiin puolustusvaliokunnan epävirallisiin tapaamisiin ei välttämättä pystytä tarjoamaan tulkkauspalveluja, mutta nyt pyritään siihen, että virallisiin kokouksiin tämä järjestetään. Ongelma on siis tiedostettu ja korjaaviin toimiin ryhdytty.

Normaali käytäntö on, että valiokunnan ulkomaan matkoille on otettu tarvittaessa tulkki, usein englanninkielinen, mukaan. Savola sanoo, että moni valiokunta toimii näin.

Puolustusvaliokunnan ulkomaanmatkoillakin saatetaan keskustella usein luottamuksellisista asioista, joten näissä tapauksissa myös matkoille pitäisi jatkossa saada turvallisuusselvityksen läpäissyt tulkki.

Savolan mukaan puolustusvaliokunnan työhön liittyvä materiaali on usein englanninkielistä. Viralliset tekstit käännetään mutta paljon on myös epävirallista relevanttia tekstiä, jota ei käännetä. Onkin yksittäisen edustajan kielitaidosta kiinni, mitä materiaalista saa irti.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Nato -kielen virallisia lyhenteitä. Kuvan käsittely: Demokraatti.

SAVOLA on ollut yhteydessä myös suureen valiokuntaan, jossa käsitellään EU-asioita, mahdollisista osaavista tulkeista ja saanutkin vinkkejä nimistä.

Suuren valiokunnan valiokuntaneuvos Anna Sorto kertoo, että suurella valiokunnalla on melko paljon vieraita kokouksissaan, esimerkiksi EU-komissaareja.

– Jos vierailukieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, valiokunnan kokoukseen on otettu tulkkaus. Se kuuluu eduskunnan sääntöihinkin.

Sorto toteaa, että valiokunnassa on paljon jäseniä ja heidän englannin kielen taitonsa voi vaihdella.

– Koska on vieraita, joilla on annettavaa valiokunnalle, on luontevaa, että kukin voi esittää puheenvuorot sillä kielellä, millä haluaa. Englanti toki dominoi meilläkin.

Sorto kokee, että suuressa valiokunnassa tulkkaus on toiminut hyvin ja kansanedustajat ovat olleet tyytyväisiä.

EDUSKUNNAN valiokuntaoppaan mukaan valiokunnan jäsen on valiokunnassa oikeutettu käyttämään suomea tai ruotsia. Valiokunnan asiana on päättää, onko tulkkaaminen tarpeellista. Suomen tai ruotsin kieltä riittämättömästi taitavalle valiokunnan jäsenelle tulkataan kokouksen kulku kuitenkin yksityisesti hänen sitä halutessaan.

Oppaan mukaan valiokunta päättää valiokunnan kokouksissa tarvittavasta tulkkauksesta. Valiokunnan jäsenelle tulkataan kokouksen kulku kuitenkin yksityisesti hänen sitä halutessaan. Tarvittaessa valiokunnan jäsenelle järjestetään tulkkaus myös kuultaessa valiokunnan kokouksessa asiantuntijoita muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Valiokunnalle mahdollisesti toimitettuja vieraskielisiä asiakirjoja ei pääsäännön mukaan käännetä.

Oppaassa todetaan myös, että valiokunnan ulkomaanmatkalla matkavaltuuskuntaan voi kuulua
tulkki.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen kertoo, että perinteisesti valiokunnissa on ollut tarpeen mukaan suomen ja ruotsin kielen välinen tulkkaus. Hän toteaa puolustusvaliokunnan tarpeen englannin kielestä tulkkaamiselle olevan eduskunnassa uusi asia.

Hän kertoo saman kuin Savola eli nyt järjestellään tulkkien turvallisuusselvitystä.

Tuovisen mukaan muista valiokunnista ei ole ilmaistu tarvetta englanti-suomi-tulkkaukselle, esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnasta ei akuutisti ole tällaista hänen korviinsa kantautunut.

Tuovinen on tietoinen siitä, että suuressa valiokunnissa on tulkkausta myös englannista suomeksi.

Lisäksi erilaisissa valiokuntien tapaamisissa, joissa valiokuntajäsenet tapaavat eri maiden parlamenttien edustajia on tarvittaessa järjestetty eri kielillä tulkkausta. Sama koskee valiokuntamatkoja, jonne otetaan tulkki mukaan Suomesta tai hankitaan se paikan päältä.

Eduskunnan omilla palkkalistoilla on täysistuntoja varten parisen tulkkia suomen ja ruotsin kielen välille. Heitä voi tarvittaessa käyttää valiokunnissakin.

– Esimerkiksi perustuslakivaliokunta oli Ahvenanmaalla. Talon tulkit ovat tilanteen mukaan matkalla mukana.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) kertoo, että ulkoasiainvaliokunnalla ei ole ilmennyt puolustusvaliokunnan tavoin tarvetta englanti-suomi-tulkkaukselle.

– Ei ole ilmaistu tarvetta kenenkään puolelta. Kaikki ovat myös kysymyksensä pystyneet esittämään englanniksi.

Kiljunen arvioi, että valiokuntaan tulevat tietävät jo lähtökohtaisesti, että englanti on valiokunnan yksin käyttökieli.

Kiljunen kuitenkin painottaa, että tarvittaessa tulkkaus olisi järjestettävä eikä englannin kielen taito ole mikään ennakkoehto valiokuntaan.

Kiljunen tietää, että erilainen virkamiessanasto voi olla suorastaan “kammottavaa”. Omat haasteensa liittyy puolustussanastoonkin, johon kuuluu esimerkiksi valtava määrä erilaisia lyhenteitä.

Hän toteaa, että esimerkiksi Nato-sanastoa kansanedustajay oppivat olemalla itse aktiivisia ja kysymällä rohkeasti. Uusi sanasto opitaan Kiljusen mukaan automaattisesti valiokuntakauden aikana.

– Se on vähän kuin lapset oppivat kielen. Vaikea sitä on varsinaisesti opettaa. Kollegoilta tai valiokuntaneuvoksilta kannattaa kysyä. Itsekin opettelen koko ajan.