Puolustusvoimista ei suoraan vastattu STT:lle, mistä turvallisuustason nosto johtuu tai onko kiristynyt tilanne Ukrainan rajalla korotuksen taustalla. Viestintäjohtaja, eversti Torsti Astrén tyytyy toteamaan, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.

-  Tilanne Suomen lähialueilla on vakaa. Juuri tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu suoranaista sotilaallista uhkaa, Astrén sanoo.

-  Toimintaympäristömme muutokset ovat pitkäjänteisiä, jolloin esimerkiksi jotkin yksittäiset asiat eivät ohjaa turvallisuustasoja.

-  Tämä tarkoittaa erilaisia operaatioturvallisuuden edistämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamista esimerkiksi joukko-osastoissa, Astrén sanoo.

Hänen mukaansa toimenpiteet ovat pääosin turvallisuusluokiteltua tietoa, minkä vuoksi hän ei voi avata niiden sisältöä tarkemmin.

Tiedotteessa todetaan, että turvallisuustasojärjestelmä on tarkoitettu Puolustusvoimien henkilöstön ja sen alueella toimivien henkilöiden suojaksi. Järjestelmän tavoitteena on turvata Puolustusvoimien kyky täyttää tehtävänsä kaikissa tilanteissa.

Tason korotukset eivät merkitse sotilaallisen valmiuden kohottamista

Turvallisuustasojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2017. Puolustusvoimat kertoi tuolloin, että ympäristön turvallisuustilanteisiin reagoidaan säätämällä turvallisuustasoa tilannetta vastaavaksi. Kaikkiaan järjestelmä kattaa neljä tasoa, joilla on jokaisella oma kirjainkoodinsa A-D ja värit vihreästä punaiseen. A on perustaso ja D korkein taso. Turvallisuustaso on nyt nostettu tasolle B.

Tason korotukset eivät kuitenkaan merkitse sotilaallisen valmiuden kohottamista, vaan sitä säädellään erillisellä järjestelmällä.

Viestintäjohtaja Astrénin mukaan turvallisuustason nosto tarkoittaa käytännössä ”varsin pienimuotoisia toimenpiteitä”.

-  Tavoitteena on tehostaa vartiointia ja valvontaa sekä kiinnittää henkilöstön huomio toimintaympäristön havainnointiin, Astrén muotoilee.

Hän ei kommentoi, milloin koko Puolustusvoimien turvallisuustasoa on viimeksi nostettu ja mille tasolle. Sen sijaan hän toteaa, että tason muutoksia harjoitellaan säännöllisesti, ja esimerkiksi korona-aikana osa joukko-osastoista on toiminut korkeammalla turvallisuustasolla.

-  Käytännössä se on tarkoittanut esimerkiksi majoituksen väljentämistä kasarmeilla, lisätilojen käyttöönoton valmisteluja tai pienryhmäkoulutuksen valmisteluja, Astrén sanoo.

Nyt tehty turvallisuustason nosto ei kuitenkaan Astrénin mukaan liity mihinkään harjoitukseen. Myöskään viime päivinä uutisoitu poliisiin kohdistuva mahdollinen uhka ei liity korotukseen, Astrén sanoo.