Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Mielipiteet

Purenta kuin Tutankhamonilla

Sata vuotta sitten tehtiin merkittävä löytö, kun muinaisen farao Tutankhamonin hauta paikannettiin ja avattiin. Tutkijoiden yllätykseksi tämän 3000 vuotta rauhassa palsamoituna muumiona levänneen suuruuden kauniin kultaisen kuolinnaamion alta paljastui hampaistossa vahva ylipurenta.

Sini Karjalainen

JHL:n järjestötoimitsija, Mustasaari

Mikäli näitä virheasentoja ei hoidettaisi, suurin osa ihmiskunnasta kärsisi tänäkin päivänä ylipurennasta ja muista purentavirheistä, jotka aiheuttavat mm. pään alueen ja kasvojen kiputiloja ja saattavat estää kunnollisen pureskelun. Olisi ehkä voinut kuvitella, että ihmiskunnan historian aikana hampaistosta olisi karsiutuneet pitkälti moiset haittaa aiheuttavat virheasennot ja hampaisto toimisi meillä kaikilla optimaalisesti. Näin ei kuitenkaan harmillisesti ole.

Ensimmäiset alkeellisesti hampaita muistuttavat rakenteet kehittyivät yli 500 miljoonaa ja varsinaiset hampaat 230 miljoonaa vuotta sitten. Lähes koko nisäkkäiden olemassaolon ajan niillä on ollut hampaat, tosin muurahaiskävylle niitä ei ole vieläkään kehittynyt.

Hampaat ovatkin yksi pieni, mutta havainnollistava esimerkki siitä, miten me nykyihmiset sen paremmin kuin muutkaan eliöt emme ole mitään evoluution päätepisteitä, täydellisiä sopeumia tai jokin evoluution riemuvoitto, joka jatkaa kulkuaan kohti parempaa sopeutumista. Toisinaan jokin muu asia onkin ollut kokonaisuuden tai selviytymisen kannalta tärkeämpää kuin esimerkiksi täydellisesti toimivat hampaat. Niinpä älyn ja aivojen kehittymisen tieltä ovat joutuneet väistymään niin turvallinen synnytys, pienokaisten nopea riippumattomuus vanhemmistaan kuin suuhun mahtuva, optimaalinen hampaistokin.

Evoluutiolla ei ole mitään tiettyä suuntaa tai tarkoitusta itsessään. Ne, jotka sopeutuvat ympäristöönsä yhdessä laumansa kanssa parhaiten, ovat sopivimpia ja elävät tarpeeksi kauan siirtääkseen geeninsä jälkeläisilleen haasteineen päivineen. Ihmiset ovat siis onnistuneet sopeutumaan elämään maapallolla tarpeeksi hyvin sukua jatkaakseen. Meillä on kuitenkin monien hienojen ja monimutkaisten kykyjen ja kehon ominaisuuksien lisäksi runsaasti sairauksia aiheuttavia geenejä, haastavia tai turhia rakenteita ja lukuisia loisille sopivia paikkoja elää.

Ihmisen kulttuurinen muutos on ollut kehon evoluutiota nopeampaa alkaen aina tulen keksimisestä maatalouteen siirtymiseen ja paikalleen asettumiseen, puhumattakaan teollisesta vallankumouksesta ja nykyisestä arjestamme. Nykyinen aikataulutettu elämämme, jossa on loputtomasti ruokaa, sokeria ja virikkeitä saatavilla, mutta aivan liian vähän fyysistä ponnistelua ja palautumishetkiä on aika kaukana agraariyhteiskunnan, puhumattakaan metsästäjä-keräilijän elämästä. Ei siis ihme, että kehomme ja mielemme oireilee, vaikka homo sapiens -sukua vielä kykenemmekin jatkamaan.

Luonnollisuus ei siis itsessään ole tae minkään asian paremmuudesta tai jokin looginen huipentuma. Yhtä luonnollista kuin on että metsä tekee meille hyvää, on ihmisen kyky keksiä uusia, elämänlaatua parantavia keksintöjä. Niinpä nykylääketiede ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pystyvätkin auttamaan useissa niissä haasteissa, joita meillä ihmisinä ihmisyyden vuoksi on. Hampaiston purentavikoja voidaan nykyään hoitaa tehokkaasti oikomishoidolla ja leikkauksilla. Samoin useilta vakavilta taudeilta voidaan suojautua rokotuksin, ylikuormittunutta mieltä hoitaa keskustellen, synnytyksiin saa apua ja kivunhoitokin kehittyy harppauksin.

Eikun hymyä huuleen ja elämästä nauttimaan!

 

Kirjoittaja on JHL:n järjestötoimitsija Mustasaaresta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE