Purran mukaan datakeskusten määrä tulee kasvamaan Suomessa merkittävästi, koska Suomi on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille.

– Veronmaksajan pääosin omistama kantaverkko on samoin luotettava, ja sen liitynnät tarjoavat datakeskuksille edullista ja toimitusvarmaa sähkötehoa. Tekoälybuumi jatkuu, eikä suurten kielimallien kehitykselle ole loppua näköpiirissä. Siksi datakeskusten määrä jatkaa kasvuaan – voimme sanoa, että internet ja tekoäly asuvat datakeskuksissa, Purra sanoi puheessaan.

– On kuitenkin eri asia, pitääkö veronmaksajan tukea verotuella esimerkiksi pornon laskentaa, kryptovaluuttalouhintaa tai tietoturvallisesti epämääräisiä sovelluksia. Naapurimaissamme datakeskusten vastaava verotuki on poistettu, hän huomautti.

– Investointien pysyvä työllisyys ja taloudellinen lisäarvo voivat jäädä vähäisiksi – monesti datakeskus on vain suuritehoinen sähkönkäyttäjä ilman merkittävää kotimaista T&K-toimintaa.

– Suomalaisen kansantulon kannalta tarvitsisimme korkeamman jalostusarvon vientiä – sähkö sellaisenaan on aika primitiivinen vientituote. Ideaalitilanteessa suomalaiset firmat voisivat viedä tekoälymalleja ja huipputason tietoteknisiä palveluja. Emme elä olemalla sähköenergiareservaatti.

PURRA muistuttaa, että sähköntuotanto perustuu vahvasti veronmaksajan tukeen ja veronmaksajien maksamiin investointeihin kuten 1970-luvun ydinvoimalahankkeisiin, energiasektorin valtionyhtiöihin, kantaverkkoon ja tuulimyllyjen syöttötariffeihin.

Siksi on Purran mukaan perusteltua, että sähköä käyttävät suurtoimijat osallistuvat kustannuksiin täysimääräisesti.

– Datakeskusten tarvitsema sähköteho on valtaisa. Pelkästään Forssaan suunnitteilla oleva datakeskuskokonaisuus saattaa kuluttaa noin puolet Olkiluoto 3:n sähkötehosta ja melkein kymmenyksen koko Suomen sähkötarpeesta. Kyseessä on siis vain yksi datakeskus, Purra muistutti.

Eri arvioiden mukaan datakeskusten sähkötarve voi nousta muutaman vuoden kuluessa jopa 1,5 gigawattiin, Purra totesi.

– Datakeskusten taloudellinen lisäarvo kansantaloudessamme voi kuitenkin jäädä suhteellisen maltilliseksi, jos ja kun nämä ulkomaiset suorat investoinnit työllistävät pysyvästi melko vähän työvoimaa varsinaisen rakentamisen jälkeen.

Purran mukaan on toivottavaa, että datakeskusinvestoinnit poikisivat vaikkapa runsaasti t&k-toimintaa tai muita rinnakkaisinvestointeja. Purran mukaan jää nähtäväksi, käykö näin.

– Sähköverkon lisääntyneen kuorman vuoksi sähkön hinta noussee – kuten Irlannissa, ellei sähkön tarjonta lisäänny nopeasti. Datakeskukset tarvitsevat etupäässä vakaata sähkötehoa, perusvoimaa, ja sähkömarkkinoiden joustoihin osallistuminen voi osoittautua hankalaksi. Toivon mukaan datakeskusten hukkalämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi kaukolämpöverkossamme.

Purra muistutti, että esimerkiksi lisäydinvoiman rakentaminen on hidasta ja toisaalta tuulivoiman poliittinen vastustus maaseudulla on kasvussa.

– Kokonaisuus on haastava.

Purra kommentoi myös valmisteilla olevaa uutta tukimallia.

– Vaikka nykyinen sähköverotuki nyt ehdotetaan poistettavaksi, hallitus on päättänyt varmistaa Suomen kilpailukyvyn kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisten datakeskusinvestointien toteuttamisen. Tätä varten hallitus valmistelee parhaillaan valmisteltavana olevan datatalouden tiekartan suosituksia hyödyntäen uuden tukimallin tavoitteen saavuttamiseksi.

– Sen valtiontaloudelliset vaikutukset voivat olla enintään nykyisen datakeskusten sähköverotuen suuruiset. Hallitus päättää valmistelun päälinjoista mahdollisimman pian tiekartan valmistumisen jälkeen ja tavoitteena on, että tuki on voimassa syksyllä 2026.