Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on ottanut kantaa Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi – tarkoittaako se esimerkiksi loppua demokratialle ja transatlanttiselle yhteistyölle.

Purra puhui Suomen Atlantti-seuran syyskokouksessa Helsingissä perjantaina.

– Eurooppalaiset ovat pyrkineet saamaan Trumpin ensimmäisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista virkanimityksistä osviittaa siitä, miten USA tulee toimimaan suhteessa Eurooppaan seuraavat neljä vuotta. Hyvänä lähtökohtana on tiedostaa se tosiasia, että Trump yleensä tarkoittaa sitä, mitä sanoo. Se aikakausi, jolloin Eurooppa huolettomasti pystyi lisäämään sosiaalimenojaan samalla, kun amerikkalaiset huolehtivat mantereen puolustamisesta, on auttamatta ohi, hän painotti.

– Uskallan ennustaa, että demokratia kestää USA:ssa Trumpin ajanjakson, vaikka hän puheillaan ja teoillaan ajoittain haastaa maansa perinteisiä oikeudellisia ja poliittisia normeja rajusti.

PURRA on kiinnittänyt huomiota siihen, ketkä Trumpia ovat äänestäneet. Äänestäjäkunta on analyysien perusteella muodostunut pääosin yliopiston käymättömistä duunareista ja maaseudulla asuvista amerikkalaisista. Lisäksi etnisiin vähemmistöön kuuluvien henkilöiden osuus Trumpin kannattajista on noussut huomattavasti, Purra toteaa.

– Trump siis puhuttelee monia sellaisia äänestäjäryhmiä, joiden sosioekonominen asema on heikentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä tai jotka ovat kokeneet, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnassa tarpeeksi.

Mikäli Trump onnistuu vastaamaan äänestäjiensä toiveisiin toisella presidenttikaudellaan, voi se Purran mukaan parhaimmassa tapauksessa vähentää yleistä tyytymättömyyttä ja polarisaatiota amerikkalaisessa yhteiskunnassa.

– USA:lla on ollut historiassaan hämmästyttävä kyky keksiä itsensä uudestaan suurien kulttuuristen, taloudellisten ja demografisten muutosten keskellä. Ei ole poissuljettua, että todistamme juuri nyt tällaista käänteentekevää hetkeä USA:n historiassa.

PURRA käsitteli puheessaan myös Venäjän lähes kolme vuotta sitten aloittama hyökkäyssota Ukrainaan.

– Tänä vuonna emme ole saaneet Ukrainan rintamalta paljoa hyviä uutisia, ja lännen yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa on osoittanut rakoilemisen merkkejä. Etenkin nykyisen EU-puheenjohtajamaan toiminta on ollut pöyristyttävää ja omiaan heikentämään Ukrainan asemaa kansainvälisesti, hän totesi viitaten Unkariin.

Ukrainan puolustamisessa ei ole kyse vain Ukrainan suvereniteetista ja Euroopan turvallisuudesta, vaan kyse on myös laajemmasta sääntöperusteisen kansainvälisen järjestyksen säilymisestä, Purra korosti.

– Suomen kaltaiselle pienelle autoritäärisen valtion naapurille olisi kuolemanvaarallista, jos palaisimme 1800- ja 1900-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen, jossa maailma jakautui eri suurvalloille kuuluviin etupiireihin.