Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna. Alijäämä kasvaisi ensi vuonna 3,5 prosenttiin.

Julkinen velka nousee vuonna 2023 yli 75 prosenttiin ja vuoteen 2028 mennessä yli 85 prosenttiin suhteessa bkt:hen, valtiovarainministeriö arvioi.

Luvut tarkoittavat sitä, että Suomi on joutumassa tulevana vuonna Euroopan komission liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP).

EU:n perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla jäsenmaissa enintään kolme prosenttia ja julkisen talouden velka enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Liiallisen alijäämän menettelyn osalta näyttää siltä, että se ei olisi juuri muuttumassa vanhoista säännöistä paitsi siltä osin, että niitä on tarkoitus noudattaa. Tällä hetkellä Suomen luvut viittaavat siihen, että sekä velkasuhteen että alijäämän osalta menettelyyn päätyisimme. Silloin komissio laatii uran, jonka mukaan sopeutustoimia pitää tehdä. Mahdollista on saada myös sakkoja.

Se tarkoittaa lisäsopeutuksia?

– Lisää. Lisää, kyllä. Noidankehä.

SUOMEN talous kasvaa ensi vuonna 0,7 prosenttia, arvioi valtionvarainministeriö (VM) tänään julkistamassaan ennusteessa.

Vielä lokakuussa ministeriö ennusti bruttokansantuotteen (bkt) kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia.

Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja 0,2 prosenttia ensi vuonna, kertoi puolestaan Suomen Pankki omassa ennusteessaan.

Kahden keskeisen ennusteen välillä on melkoinen ero.

Hallitus pyrkii sopeuttamaan taloutta kuudella miljardilla eurolla. Huonojen talouslukujen myötä lisäsopeutustarpeeksi hallituksesta on arvioitu satoja miljoonia tai jopa miljardi euroa. Purra itse on puhunut sadoista miljoonista, Ylen mukaan aina puoleentoista miljardiin euroon asti.

Hän sanoo lisäsopeutuksen tarpeen olevan poliittisen neuvottelun asia.

Kysymykseen, onko vaikea tehdä politiikkaa, kun keskuspankin ja VM:n ennusteet eroavat niin paljon toisistaan, Purra toteaa, että ennusteiden eroista pitää kysyä virkamiehiltä.

– VM:ssä totta kai nojataan VM:n ennusteeseen, mutta eivät näiden väliset erot ole myöskään niin suuria, että siitä kannattaisi tehdä mitään ihmeellisiä johtopäätöksiä. Molemmat näyttävät tismalleen samaan suuntaan sekä julkisen talouden alijäämän että velkasuhteen heikentymisen osalta sekä myös reaalitalouden osalta.

Onko mahdollista, että VM laittaa enemmän painoarvoa esimerkiksi sosiaaliturvaleikkauksille ja niiden positiivisille vaikutuksille?

– Näitä pitää kysyä virkamiehiltä. Tähän ei liity minkäänlaista poliittista puolta.

KUN hallitus pohtii uusia sopeutuksia, Purran mukaan niihin tarvitaan kaikenlaisia keinoja.

– Tarvitaan menoleikkauksia pelkästään jo pysyäksemme omissa kehyksissämme. On tullut yllätyksiä hyvinvointialueilta. On tullut yllätyksiä kunnista. Mikäli näitä valtion suunnalta kompensoidaan, tarvitaan lisäsäästöjä jostakin muualta, että pysytään kehyksissä. Vastaavasti julkisen talouden alijäämä ja sen kasvu edellyttää kaikenlaisia toimia. Siinä myös veroratkaisut ovat osa kokonaisuutta. Tähän antaa liikkumavaraa hallituskauden kokonaisveroasteen lasku, joka pääasiassa johtuu muusta kuin hallituksen toimista.

Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi hiljattain, että hallituksen vaalikaudelle asettama kehystaso ei vastaa kaikilta osin hallitusohjelman linjauksia.

Veroaste on putoamassa peräti kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2022 vuoteen 2027, jolloin se olisi 40 prosenttia.

Mitään tavoitetasoa kokonaisveroasteelle Purra ei lähde määrittelemään. Hän viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan kokonaisveroastetta ei nosteta hallituksen toimin.

– Se on se, mistä pidämme kiinni. Kaikki muu on sitten poliittisten neuvottelujen kautta päätettävää.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen on sanonut, että verosopeutus olisi kokoomukselle hänen mukaansa ”aivan viimesijainen keino”.

– Pelkällä leikkaamisella emme tästä nouse. Vakaata maata jalkojen alle saadaan pysyvästi vain, jos onnistumme vahvistamaan kasvun edellytyksiä. Uusien sopeutustoimien rinnalle tarvitsemme kasvupakettia, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kirjoitti viestipalvelu X:ssä tänään.

Purrakin sanoo, että sopeuttamistarve julkisen talouden osalta on niin suuri, että ei sitä pystytä leikkauksin hoitamaan. Toisaalta kokonaisveroasteen lasku voi mahdollistaa joitakin verotuksellisia toimia.

– Se, mistä uskon kaikkien hallituspuolueiden olevan samaa mieltä, on ettemme ole esittämässä työn verotuksen kiristämistä. Ei ole mitään järkeä varsinkaan tällaisessa kasvun tilanteessa esittää lisätaakkaa, joka heikentää taloudellista toimeliaisuutta.

Purra ei halua ottaa kantaa, mitä veroja voitaisiin tarkastella.

– Näistä keskustellaan sitten poliittisesti. Katsotaan, mitä VM:n verokartoituksesta saadaan ulos. Tuskin mitään yllättävää, vaan toimet ovat varmasti sekä meno-, rakenne että veropuolella samoja kuin ennenkin.

Listaamattomien yritysten osinko­verohuojennuksesta Purra toteaa, että hallitusohjelmassa on tiettyjä kirjauksia, joiden yli ei varmasti mennä. Ei ole hänen mielestään tarkoitus avata koko hallitusohjelmaa, vaan reagoida muuttuneeseen taloustilanteeseen.

– Jos nyt käytäisiin hallitusneuvotteluita, valtiovarainministeriö olisi varmasti tuottanut neuvottelijoille tiukemman sopeuttamisaikataulun tai -mallin kuin 6+3 (miljardia euroa).

“Listaamattomien yritysten osinko­verohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina”, hallitusohjelmassa lukee.

KEVÄÄN kehysriiheen joulun jälkeen suuntaavalle hallitukselle on odotettavissa vaikeita neuvotteluita.

– Jos kyseessä ovat vähän niin kuin hallitusneuvottelut vol. 2 talouspöytä, ei se varmasti helppoa tule olemaan, kun on neljä eri puoluetta. Mutta uskon kyllä, että me lopputulokseen pääsemme, Riikka Purra summaa.

Hän nostaa esiin sen, että talousennusteisiin liittyy myös paljon epävarmuutta.

– Tilannehan voi myös parantua, kuten tiedetään, vaikka sellaiseen ylioptimistiseen kasvumantraan ei missään nimessä kannatakaan tuudittautua. Se, että siihen on tuudittauduttu, on yksi syy sille, että me olemme näin suurissa ongelmissa.

Vaikka Purra sanoo tilanteen voivan myös parantua, hänen viimeaikaiset puheensa Suomen taloudesta ovat olleet perin juurin synkkiä.

– Eiköhän siihen ihan nämä numerot riitä kertomaan, että miksi niistä pitää olla synkkiä.

Purra toteaa, että maailmankauppaan ja euroalueen talouteen Suomi ei pysty ulkoapäin vaikuttamaan.

– Mutta kun katsotaan julkista taloutta ja valtion budjettitaloutta, me itse siihen voimme vaikuttaa ja meidän pitää siihen vaikuttaa. Totta kai siellä on joitakin vähän enemmän valopilkkujakin. Esimerkiksi työllisyys ei ole laskenut niin paljon kuin se voisi tällaisessa taantumassa perinteisesti laskea.

Ei ole vaaraa, että synkistelyllä viedään pohjaa kasvulta?

– Ei kyllä ole.

Purra antaa ymmärtää, että esimerkiksi puhtaan siirtymän investointeihin Suomi ei voi suoranaisesti nojata, vaikka niitä ei pidä vähätelläkään.

– Me emme pääse tästä julkisen talouden ongelmasta ja siitä, että me olemme vuodesta 2008 tehneet alijäämää, kasvatettu velkaa. Meidän tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa. Me emme pääse siitä pois. Se on vain kohdattava tämä ikävä tosiasia.

Lisätty kello 20.51 tieto, että Riikka Purra on puhunut sopetustarpeesta Ylen mukaan aina puoleentoista miljardiin euroon asti.