Syyriaan ja Irakiin viime vuosina matkanneista 300 vierastaistelijasta yli 70 prosenttia tulee pahimmissa ongelmissa kamppailevista ruotsalaislähiöistä, selviää Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tuoreesta raportista. Useimmat vierastaistelijoista ovat ulkomaalaistaustaisia.

Suomeen ei sen sijaan ole syntynyt asuinalueita, joihin keskittyisi merkittävissä määrin radikalisoituneita henkilöitä, kertoo erikoistutkija Saana Nilsson suojelupoliisista.

Nilssonin mukaan esimerkiksi konfliktialueille lähteminen on tällä hetkellä pysähtynyt. Tunnistettuja konfliktialueille lähteneitä aikuisia on yhä noin 80, vaikka tunnistamattomien määrä nostaa tosiasiallisen luvun suuremmaksi.

Koska Suomessa maantieteellinen keskittyminen puuttuu, toimii keskeisenä alustana radikalisoitumiselle verkko. Toisaalta myös Ruotsissa verkolla on roolinsa radikalisoitumiskehityksessä.

Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan ääriaineksiin kuuluvista ihmisistä pienellä joukolla on kykyjä ja halua terrori-iskun toteuttamiseen. Kaikkiaan väkivaltaisiin radikaali-islamistisiin aineksiin lasketaan jo 2 000 ihmistä.

– Kyse voi olla henkilöistä, jotka antavat tukensa, keräävät rahaa tai rekrytoivat ihmisiä, mutta myös niistä, jotka ovat ehkä turhautuneita ja jostain syystä voivat ajatella tekevänsä terrorismirikoksen jossain vaiheessa, sanoo Säpon päällikkö Anders Thornberg.

Myös Suomessa suurimman uhan muodostavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka voisivat tehdä terrori-iskun.

– Motivaatio voi tulla nähdäksemme esimerkiksi suoraan (äärijärjestö) Isisin propagandasta, Supon Nilsson sanoo.

Kaiken kaikkiaan Supo on määritellyt 350 kohdehenkilöä eli terrorismille myötämielistä henkilöä. Lisäksi poliisi on seulonut noin 400 riskihenkilöä turvapaikanhakijoista.

Supon Nilssonin mukaan Isisin vetovoima on hiipunut sen tappioiden myötä. Lisäksi muutoksessa näkyy Isisin propaganda, jossa kehotetaan tekemään iskuja esimerkiksi Euroopan maissa konfliktialueelle lähtemisen sijaan.

Eteläisen Tukholman alueella poliisipäällikkönä toimiva Carolina Paasikivi sanoo, että paikallisen poliisin työssä etusijalle on pantu juuri erityisen ongelmallisessa tilanteessa olevat alueet, joissa myös radikalisoituminen on ongelma.

– Meidän on pitänyt vähentää panostuksia joillakin (muilla) alueilla, jotta nämä erityisen hankalassa tilanteessa olevat alueet voidaan laittaa etusijalle, sanoo Paasikivi.

Hänen mukaansa poliisissa työskennellään säästöpaineiden alla, vaikka ruotsalaispoliitikot ovat tehneet avauksia poliisin resurssien lisäämisestä. Paasikivi sanoo, että pysyviä määrärahalisäyksiä ei ole näkynyt.

– Hankalassa tilanteessa olevilla alueiden kohdalla perspektiivi on 10–15 vuotta, kun taas poliitikkojen vaalikausi on neljä vuotta.

Ruotsin poliisin tilanneraportin perusteella maassa on jo 55 aluetta, joiden elämää varjostavat rikollisuus, painostus, väkivallanteot, avoin huumekauppa sekä tyytymättömyys yhteiskuntaa kohtaan. Lisäksi kuusi aluetta on vaarassa ajautua tähän joukkoon.

Vaikeuksissa olevilla alueilla suuri osa asukkaista on usein maahanmuuttajataustaisia. Työttömyys alueilla on yleensä korkea ja tulotaso matala. Perheet saattavat myös asua hyvin ahtaasti, mikä vaikeuttaa lasten opintoja.

Poliisin viimekuisen raportin mukaan tilanne on erittäin hankala jo 23 alueella Ruotsissa. Näillä alueilla poliisin on vaikeaa tai lähes mahdotonta suoriutua sille annetusta tehtävästä. Poliisit kohtaavat työssään myös fyysistä vastarintaa.

Tukalimmassa tilanteessa oleville alueille on keskittynyt paljon rikollisia, ja niissä on nähtävissä rinnakkaisia yhteiskuntarakenteita, ihmisten henkilökohtaisia vapauksia rajoittavaa fundamentalismia sekä radikalisoitumista.

Tällaisten alueiden määrä on lisääntynyt lyhyessä ajassa, sillä noin puolitoista vuotta sitten niitä arvioitiin olevan nykyisen 23:n sijaan 15.

Eteläisessä Tukholmassa poliisipäällikkönä toimiva Carolina Paasikivi uskoo, että vaikeuksissa olevien alueiden ongelmat eivät ratkea hetkessä.

– Ei ole ehkä syytä edes odottaa, että kehitystä voi kääntää täysin, vaan on otettava sopivan pitkiä harppauksia ja ajateltava, että alueita pitää vakauttaa, turvallisuutta parantaa, rikollisuutta vähentää sekä kohdata rikolliset, sillä nämä eivät ole antamassa heti periksi, sanoo Paasikivi.

STT–MIKKO GUSTAFSSON, MATIAS ÅBERG