Muiden muassa Itävallan suurin pankki Raiffeisen Bank International (RBI) jatkaa liiketoimiaan Venäjällä kuten ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Pankki teki viime vuonna voittoa Venäjällä 1,8 miljardia euroa.

RBI on suurin edelleen Venäjällä toimintaa jatkava länsipankki, mutta se ei ole yksin. Myös hollantilaispankki ING, saksalaiset Commerzbank ja Deutsche Bank, unkarilainen OTP-pankki, italialainen Intesa Sanpaolo ja UniCredit sekä ruotsalainen SEB toimivat edelleen Venäjällä. Ne ovat kaikki puhuneet lähdöstä Venäjän markkinoilta mutta jatkavat käytännössä toimintaansa kuten ennenkin.

RBI on ilmoittanut, että se on aikeissa lähteä Venäjältä, kunhan tulee sopiva hetki, joka pankin mukaan ei ole siitä kiinni vaan riippuu ”kolmansien osapuolten toimista ja tekijöistä, joihin RBI ei voi vaikuttaa”. Pankin mukaan sen Venäjälle rekisteröidyn sivukonttorin RBRU:n on noudatettava Venäjän federaation lakeja. Mitään aikataulua irtautumissuunnitelmilleen pankki ei ole antanut.

ESIMERKIKSI suomalainen Fortum ilmoitti vuonna 2022 vetäytyvänsä Venäjältä ja ilmoitti tuolloin Venäjän liiketoimintaan liittyviä alaskirjauksia 1,7 miljardin euron arvosta. Viime vuoden toukokuussa Fortum arvioi Venäjän liiketoiminnoista luopumisen tappioiksi noin kaksi miljardia euroa.

Eurooppalaisten pankkien toiminta Venäjällä voi jatkua, koska EU-mailta ei ole löytynyt yksimielisyyttä toiminnan lopettamiseen sank­tioita määräämällä. Se vaatisi EU-mailta yksimielistä päätöstä, joihin osa EU-maista ei ole valmis.

Päinvastoin joulukuussa 2023 RBI poistettiin Ukrainan ylläpitämältä Venäjän hyökkäyssodan rahoittajien listalta sen jälkeen, kun Itävalta alkoi jarruttaa Venäjää vastaan suunnatun EU-pakotepaketin hyväksymistä suojellakseen RBI:n toimintaa.

EU-DIPLOMAATTIEN mukaan Itävallan tapaan EU-maat ovat nihkeitä sanktioimaan omia yrityksiään, mutta jos Yhdysvallat tekisi sen niiden puolesta, sank­tioille saataisiin nykyistä enemmän tehoa.

Yhdysvallat voi niin halutessaan asettaa pakotteita rajoittaakseen eurooppalaisten pankkien toimintaa Venäjällä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jos pankki jatkaa toimintaansa Venäjällä, se ei enää voi jatkaa yhteistyötä amerikkalaisten finanssialan yritysten kanssa. Koska Yhdysvalloilla on edelleen täysin dominoiva asema länsimaisilla finanssimarkkinoilla, Yhdysvaltain päätös käytännössä pakottaisi pankit ulos länsimaisilta rahoitusmarkkinoilta.

Keskinäisriippuvuuden takia Yhdysvalloille läntisten pankkien uhkaaminen sanktioilla on kuitenkin poliittisesti ja taloudellisesti korkean kynnyksen takana, ja se vaatii laajempaa kansainvälistä tukea ja koordinointia EU:n ja muiden länsimaiden kanssa. Lisäksi se aiheut­taa vastareaktioita sekä poliittisesti että taloudellisesti.

Silloin kun kynnys on ylitetty ja amerikkalaiset ovat todella käyttäneet sanktioiden uhkaa, ne ovat toimineet. Muun muassa useat turkkilaiset pankit, jotka heti ensimmäisten venäläispankkien toimintaa koskevien pakotteiden jälkeen 2022 laajensivat palvelujaan venäläisille, joutuivat nopeasti lopettamaan muun muassa Mir-maksukorttijärjestelmän hyväksymisen sen jälkeen, kun Yhdysvallat uhkasi myös turkkilaisia pankkeja pakotteilla. Venäläinen Mir vastaa muun muassa amerikkalaisia Visa- ja Mastercard-maksu- ja luottokorttijärjestelmiä.

Toiminnan jatkaminen olisi sulkenut ne ulos Yhdysvalloista riippuvaisesta läntisestä rahoitusjärjestelmästä.

LÄNSIPANKKIEN Venäjän-toimintojen jatkumisen ohella länsimaissa on myös vaikea löytää yhteinen näkemys Venäjän länsimaihin jäädytettyjen varojen käyttämisestä Ukrainan hyväksi.

Navalnyin kuolema alkuvuodesta nosti uudelleen EU:ssa esiin vaatimukset yhteensä 320 miljardin euron jäädytettyjen venäläisten omaisuuserien käyttämisestä Ukrainan jälleenrakentamiseen. Myös Kanada, Japani, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat käyneet EU:n kanssa neuvotteluja Venäjän omaisuuden takavarikoimisesta Ukrainan hyväksi.

Euroopan Investointipankki EIP:n viimeisimmän arvion mukaan Ukrainan jälleenrakennus tulisi maksamaan hävityksen nykytasolla vähintään tuhat miljardia euroa, mutta Venäjän tuhoamissodan myötä luku kasvaa koko ajan.

Esimerkiksi Viron ulkoministerin Margus Tsahknan mukaan EU:n pitäisi edetä asiassa ennen Yhdysvaltain marraskuun vaaleja. Tämä on länsimaissa vaikea toteuttaa omaisuuden suojaan liittyvän tiukan lainsäädännön vuoksi.

Pankit eivät suinkaan ole ainoita toimintaansa Venäjällä edelleen jatkavia länsiyrityksiä. Myös muun muassa Armani, Benetton, Bosch, Clarins, Eni, Guess, Heineken, PepsiCo, TGI Friday’s ja Total ovat jatkaneet toimintaansa Venäjän markkinoilla.

Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja.