Todelliseksi syyksi on arveltu Lähi-idän valtakamppailun toista osapuolta Irania, joka aseistaa Huthi-kapinallisia. Aseistuksen ja rahojen on sanottu kulkevan Iranista Jemeniin libanonilaisen Hizbollah-järjestön kautta. Hizbollah on yhteyden kiistänyt.

Israelin ja PLO:n konfliktista syttyneen Libanonin sodan myötä syntynyt Hizbollah (suom. Jumalan puolue) on nykyisin sekä aseellinen ryhmittymä että poliittinen puolue. Yhdysvaltain mukaan Hizbollah on kokonaisuudessaan terroristijärjestö. EU luokittelee terroristiseksi ainoastaan sen aseellisen siiven.

Kun järjestön luonnetta selvittää asiantuntijoilta, mikään Hizbollahiin liittyvä ei vaikuta yksinkertaiselta.

– Ensimmäinen vaihtoehto on ajatella Hizbollah Israelin invaasion varjossa syntyneeksi poliittiseksi järjestöksi, jolla on aseellinen siipi ja etuoikeutettu suhde Iraniin. Tämä on yksi tapa katsoa asiaa.

– Toinen tapa on todeta, että Hizbollah on Iranin luomus ja täysin sen ohjauksessa. Se on osa Iranin pyrkimystä soluttautua Lähi-idän shiiayhteisöihin ja määritellä niiden agenda, Slim sanoo.

Libanonin sisällissodan tapahtumia ja historiaa kartoittavaa Hayya Bina-järjestöä johtava Slim valitsee selityksistä jälkimmäisen.

– Iranin ja Hizbollahin suhdekoukerot ovat monimutkaiset, mutta suhteen ydin on yksinkertainen. Kyse on samasta toimintamallista, joka toteutuu eri maissa.

Slim havainnollistaa asiaa ottamalla esimerkiksi suuren kansainvälisen yhtiön, joka omistaa yrityksiä eri puolilta maailmaa.

– Yhtiön nimi on Iran. Sen omistamia yrityksiä ovat Hizbollah, jotkut muut Syyriassa taistelevat joukot, Jemenin Huthi-kapinalliset ja Nigerian sheikki Zakzakyn taistelijat.

Pääkaupunki Beirutin katukuvassa Hizbollah ei näy juuri mitenkään satunnaisia sivukatujen julisteita lukuunottamatta. Kohti Israelin rajaa ajettaessa järjestön aseellisen siiven keltaisia rynnäkkökiväärillä koristeltuja taistelulippuja on miltei kaikkialla.

Etelässä noin 45 kilometrin päässä Israelin rajasta Hizbollahilla on myös oma vastarintamuseo, jonka rahoitus on peräisin osittain Libanonin valtiolta. Museossa on esillä Libanonin sodan aikaisten aseiden lisäksi myös iranilaisia ohjuksia ja nykyaikaisia drone-lennokkeja.

Suomen Lähi-idän instituutissa Beirutissa työskentelevä tutkija Taavi Sundell käyttää Libanonin ja Hizbollahin suhteesta ilmaisua valtio valtiossa. Järjestö on ainoa Libanonin sisällissotaan osallistunut ryhmittymä, joka pitää edelleen kiinni aseistaan.

Aseistukseltaan ja sodankäyntikyvyltään Hizbollah on voimakkaampi kuin Libanonin virallinen armeija. On kuvaavaa, että Hizbollah käynnisti itsenäisesti konfliktin Israelin kanssa vuonna 2006. Libanonin parlamentilta ei kysytty mitään.

– Armeijan ja Hizbollahin välillä puhutaan epävirallisesti työnjaosta, jossa Hizbollah hoitaa Libanonin ulkorajojen turvallisuuden ja armeija sisäisen turvallisuuden. Kun Isis pyrki Syyrian sodan aikana vuorten yli Libanoniin, Hizbollah ja armeija torjuivat sen yhteistyössä, Sundell sanoo.

Valtio valtiossa -ilmaisu pitää sisällään järjestön aktiivisen roolin muun muassa sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa. Hizbollah ylläpitää Libanonissa myös sairaaloita. Järjestöön ei suhtauduta pelkästään kielteisesti myöskään kristittyjen ja druusien keskuudessa.

Lokman Slim piirtää Hizbollahista kuvan, joka muistuttaa kaikkialle ulottuvaa hämähäkinseittiä.

– Jos ajattelemme jälleen yritystä, niin neljässäkymmenessä vuodessa sille on kertynyt paitsi työntekijöitä myös entisiä työntekijöitä, kerhoja työntekijöille ja lastentarhoja työntekijöiden lapsille. Tuossa ajassa yritys on luonut myös omat palkitsemisjärjestelmänsä ja tapansa rangaista rikkomuksista.

Hizbollah on liki neljän vuosikymmenen mittaisen historiansa aikana päässyt syvälle Libanonin yhteiskuntaan.

– Iran on tässä ajassa pohtinut haluaako se vallata Libanonin avoimesti vai sisältäpäin. Vuonna 1992 iranilaiset sallivat Hizbollahille parlamenttivaaleihin osallistumisen. Siitä alkoi vallankumous Libanonin yhteiskunnan ja sen instituutioiden sisällä, Slim sanoo.

Hizbollah on Slimin mukaan kaikkialla. Se on osa kansalaisyhteiskuntaa, hallintoa, turvallisuuskoneistoa ja armeijaa. Aseistus pelottaa Slimiä kaikkein vähiten.

– Pelkään eniten Hizbollahia yhteiskuntaan soluttautuneena islamistisena puolueena.

Länsimediassa terrorismi liitetään useimmiten Isisiin tai al-Qaidaan. Molemmat niistä edustavat sunni-islamista versonutta jihadismia. Harva muistaa, että itsemurhapommitukset otti ensimmäisenä käyttöön shiialainen Hizbollah.

– Ei pitäisi unohtaa, että sunniterroristit oppivat paljon Hizbollahilta. Nykyisin Iran käyttää myös sunneja. Elokuun alussa palestiinalaisen Hamasin edustajat vierailivat Teheranissa. Iranilaiset lupasivat hamasille enemmän aseita ja rahaa. Välikätenä toimii Hizbollah.

Slim kertoo pelkäävänsä, että Iranista tulee yhä enemmän ja enemmän Libanonin ja Israelin vastaisen rajan vakauden tae. Haurasta rajaa valvoo runsaat 14 000 YK:n rauhanturvaajaa.

Syyskuun alussa kaksi alkuperältään israelilaiseksi epäiltyä lennokkia tuhoutui Libanonin ilmatilassa. Hizbollah vastasi ampumalla Israeliin panssarintorjuntaohjuksia. Israelin armeija vastasi tulitukseen.

Tilanne voisi Slimin mukaan eskaloitua, jos Iran kokee suoran maasodan todelliseksi uhaksi.

– Libanon on viimeinen ässä Iranin hihassa. Iran taistelee mieluummin Jemenissä tai Syyriassa ja aiheuttaa hämminkiä Irakissa. He säästävät Libanonin loppuun saakka. Jos he tuntevat todella tukehtuvansa, he voivat käynnistää sodan Libanonin ja Israelin välillä.

Juuri nyt Iran on Slimin mukaan tyytyväinen valta-asemaansa Libanonissa. Sen Libanoniin tekemät lukuisat Investoinnit ovat turvassa.

– Hizbollah ohjaa yhteiskuntaa taustalta ja tarvittaessa puuttuu suoraan tilanteeseen. Libanonin presidentti on heidän miehiään, parlamentin puhemies on heidän miehensä, jopa pääministeri Saad al-Hariri toimii lopulta heidän tahtonsa mukaan. Hizbollah ei tarvitse suoraa vallankumousta ja keltaista lippuaan valtion lipputankoon.

Suoraa sotaa Yhdysvaltain ja Iranin välillä ei Sundellin mukaan pidetä kovin todennäköisenä. Sodalta suojelevat muun muassa Yhdysvaltain karut kokemukset Irakissa. Välillinen konflikti Yhdysvaltain ja Iranin liittolaisten välillä on jo käynnissä. Sen osina voi pitää Iranin tankkerikaappauksia ja iskuja Saudi-Arabian öljyteollisuuteen.

Lokman Slimin mukaan Libanonissa rauhan hintana on huono taloustilanne.

– Sanon nyt jotakin joka saattaa järkyttää. Taloustilanteemme on huono, koska kukaan ei halua rahoittaa sotaa. Sodat tuovat rahaa. Vakaus edellyttää enemmän järkevää taloudenpitoa.

Libanonin taloustilannetta voisi luonnehtia katastrofiksi. Taavi Sundellin mukaan maan pitäisi kaiken järjen mukaan jo olla konkurssissa.

– Rahat ovat loppu, maassa on pakolaisia, infrastruktuuri hajoaa ja poliitikot tappelevat keskenään. Kun siihen päälle lisätään Iranin jännitteet, ensi vuodelle ei ole luvassa hyvää, Sundell sanoo.

Gini-kertoimilla mitattuna Libanon on yksi maailman epätasa-arvoisimmista yhteiskunnista. Valtaosa kansalaisista elää alle tuhannella dollarilla kuukaudessa ja pieni eliitti omistaa suurimman osan kaikesta. Poliittiset eturyhmät jakavat varoja ja erilaisia etuja omille kannattajilleen.

Libanonin murhattu pääministeri Rafik Hariri koplasi taannoin sodan raunioittaman Beirutin keskustan rakennusurakan yhdelle ainoalle yritykselle. Restauroitu keskusta on nykyään täynnä tavallisten kansalaisten ulottumattomissa olevia luksusmerkkien myymälöitä.

– Täällä on ihmisiä edelleen töissä rautateillä, joihin valtio budjetoi joka vuosi huomattavia summia, vaikka koko maassa ei ole ollut rautateitä 1990-luvun jälkeen, Sundell sanoo.

Lokman Slimin mukaan kukaan ei virallisesti tiedä kuinka monelle ihmiselle Libanonin valtio maksaa kuukausittain palkkaa.

– Lukuja ei ole olemassa eikä kukaan haluakaan tietää. On parempi, ettei sitä tiedetä.

– Jos tietäisimme, joutuisimme kysymään tarvitsemmeko kaikkia näitä ihmisiä. On selvää, että emme tarvitse, mutta miksi valtio on sitten palkannut heidät? Syillä ei ole mitään tekemistä tuottavuuden kanssa. Kysymys on tasapainon säilyttämisestä.

Slimin mukaan yhteiskunnan vakaus perustuu korruptioon. Vakaus on menetetty, jos poliitikot eivät pysty pitämään valitsijoitaan tyytyväisinä. Keinona on sinne tänne jaettavat valtion varat.

– Jos johtajat luopuisivat korruptiosta, mikä tahansa häiriö voisi muuttua veriseksi konfliktiksi.

Hauras taloustilanne näkyy myös itsemurhien kasvaneissa määrissä. Kansainvälistä yhteisöä Libanonin romahdus kiinnostaa ennen muuta sen vuoksi, että maassa on 1,5 miljoonaa syyrialaista pakolaista.

– Jos Libanonin tilanne nopeasti huononisi, pakolaiset etsisivät turvaa jostakin muualta. Kukaan ei halua nähdä taas ihmisten hukkuvan Välimereen, Slim sanoo.

Taavi Sundellin mukaan talouskriisin varjolla tehdään myös populistista politiikkaa. Kristittyjen puolue, jota edustavat ulkoministeri ja presidentti, syyttää kriisistä syyrialaisia pakolaisia.

– Retoriikka on todella rasistista. Unkarissa ja Tsekissä vieraillut ulkoministeri kehui Unkarin tiukkaa maahanmuuttolinjaa oikeaksi myös Libanonin kannalta.

– Pakolaisten määrä on Libanonissa väestöön suhteutettuna maailman suurin. Syyrialaisten lisäksi maassa on muun muassa palestiinalaisia. Suomeen siirrettynä se tarkoittaisi 1,5 miljoonaa pakolaista, Sundell sanoo.

Slimin mukaan syyrialaiset pysyvät Libanonissa sen vuoksi, että kansainvälinen yhteisö päätti vuonna 2013 vetäytyä ja jättää Bashar al-Assadin valtaan Syyriassa.

– Jos Bashar al-Assad halutaan pitää vallassa, syyrialaispakolaiset eivät voi palata kotiin. Jos et halua, että 1,5 miljoonaa syyrialaista ryhtyy ylittämään Välimerta ja pyrkimään Eurooppaan, heidät täytyy majoittaa jonnekin muualle. Kaikki tämä on hyvin yksinkertaista.

Bashar al-Assad on Syyrian sodan myötä menettänyt suuren osan vallastaan. Myöskään Syyria ei ole entisensä. Slimin mukaan al-Assad, jonka kasvokuvia näkyy Hizbollahin avoimesti hallitsemilla alueilla siellä täällä, ei ole edes järjestön kumppani.

– Al-Assad on Hizbollahin eli Iranin suojatti. Suhde ei ole tasa-arvoinen.

Libanon on pieni erillisalue, jolla on kolme rajaa. Yksi rajoista on Välimeri, yksi Israelin ja yksi Syyrian vastainen. Alue on historiallisesti ollut alueellisten konfliktien kehto.

– Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja EU eivät halua, että Libanon olisi täysin Iranin kontrollissa. He haluavat pitää kontrollin hauraana. Mutta he eivät halua kyseenalaistaa Iranin hegemoniaa Libanonissa. Mitään taistelua ei parhaillaan ole käynnissä. Nämä maat haluavat pitää nykyisen yhteishallinnon voimassa, hyvin aktiivisena Iranin puolelta ja hyvin passiivisena omalta puoleltaan, Slim sanoo.

Libanonissa silloin tällöin puhkeavat pienet paikalliset yhteenotot ja hallituskriisit ovat tässä kokonaisuudessa Slimin mukaan aivan normaaleja.

Kesken haastattelun Lokman Slimin talosta Haret Hreikin shiiakaupunginosasta katkeavat sähköt. Tilanne toistuu päivittäin säännöllisesti, Slim se­littää.

– Sisällissodan päättymisestä on 30 vuotta. Sähköjä ei ole saatu korjattua tähän päivään mennessä. Saamme valtiolta sähköä 12 tuntia päivässä, loput tuotamme itse. Generaattorit toimivat polttoöljyllä.

Tilanne hyödyttää epävirallista taloutta. Kortteleiden vaihtoehtoisen sähkön tuottajat muodostavat verkoston, jolla on Slimin mukaan yhteydet poliittisiin johtajiin. Kyseessä on kehä, jossa jokainen yrittää napata itselleen jotakin joltakin toiselta.

– Tasapainon säilyttäminen Libanonissa on aiheena hyvin kiinnostava. Mitään Hollywood-tyylistä näyttävää romahdusta tuskin on luvassa.

– Libanonin poliittinen järjestelmä muistuttaa kiehtovuudessaan ja vaikeaselkoisuudessaan nykytaidetta. Olemme pysyvästi romahduksen partaalla, Slim sanoo.

Juttu on julkaistu Demokraatti-lehdessä 10. lokakuuta. Pian sen jälkeen Libanonissa alkoivat mielenosoitukset, jotka johtivat  29. päivä pääministeri Saad Haririn eroon.