Raja Irlantien välillä toisi mieleen menneet kauhut – “Vaikeaa selittää Lontoossa”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Paul Faith
Rekka Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajan tuntumassa.

Belfastin ja Dublinin välillä köröttävän bussin matkustajat eivät välttämättä huomaa vaihtavansa maata. Rajan tietää ylittäneensä vasta, kun puhelimeen piippaa viesti puheluhinnoista ulkomailla.

Juuri Englannista työkeikalta palannut 27-vuotias Gavin Keenan on tottunut vaivattomiin rajanylityksiin. Hän istuu pubissa Dublinissa, josta matka jatkuu Pohjois-Irlannin puolelle Kinawleyn kylään.

Keenan on syntynyt ja kasvanut aivan rajan tuntumassa.

– Rajaa ylitetään koko ajan. Joskus tankkaamaan halvempaa polttoainetta, joskus tapahtumiin. Monilla on perhettä molemmilla puolilla.

Passinsa mukaan Keenan on Irlannista. Pohjoisirlantilaiset saavat itse valita joko Irlannin tai Britannian passin tai molemmat. Tästä sovittiin pitkänperjantain sopimuksessa vuonna 1998.

Nyt Britannian EU-eroa puitaessa mietitään, pitääkö rajalla kaivaa passi esiin. Keenan kulkee työnsä vuoksi jatkuvasti eri puolilla Irlantia ja Britanniaa eikä ole ainoa: BBC:n mukaan jopa 35 000 ihmisen työmatka kulkee rajan yli.

“Kuka haluaa askeleen taaksepäin?”.

Jos puheet rajavalvonnan tiukentamisesta toteutuvat, Keenan uskoo sen tuovan monille mieleen Pohjois-Irlannin väkivaltaiset vuosikymmenet. Tuolloin valtioiden välillä oli ”kova raja”. Vaikutukset olisivat siis paitsi taloudelliset, myös psykologiset.

Keenan asui EU-kansanäänestyksen aikaan Englannissa ja äänesti unionissa pysymisen puolesta. Äänestystuloksen tultua julki, hän oli pettynyt muttei yllättynyt. Samalta tuntuisi, jos nyt lähes näkymätön raja muuttuisi konkreettiseksi.

– Se olisi askel taaksepäin. Kuka sellaista haluaa?

Poliittisen sosiologian tutkija Katy Hayward Belfastin yliopistosta on samaa mieltä. Hän huomauttaa, että väkivaltaisuuksien muiston psykologisia vaikutuksia on vaikea selittää muualla asuville – mukaan lukien päättäjille Lontoossa.

Haywardin mukaan vaikuttaa siltä, että brittihallitukselle tärkeintä on pitää raja näkymättömänä. Tutkija muistuttaa, että kyse ei ole vain rajamuodollisuuksien vaivalloisuudesta, vaan myös muistoista ”kovan rajan” aikaisista kauheuksista.

– Ihmiset eivät ole typeriä. Rajavalvonnan ei tarvitse näkyä, jotta se tuntuisi rajoittavalta, hän sanoo.

Britanniassa on esitetty esimerkiksi teknologian hyödyntämistä rajavalvonnassa. Hayward toteaa, ettei se tuo ratkaisua perimmäiseen kysymykseen siitä, mitä rajalla tapahtuu.

– Teknologian miettiminen tässä vaiheessa on sama kuin yrittäisi päättää talonsa valaistuksesta ennen kuin koko talolle on edes rakennuslupaa.

Rajalla odotetaan Britannian ideoita.

Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että koska Britannia nimenomaan haluaa eroon tulliliitosta, sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta, raja-asia on ratkaistava eri tavalla kuin Sveitsissä tai Norjassa.

– Jos EU:ssa on tietty tariffi mille tahansa tuotteelle ja Britanniassa tämä tariffi olisi EU-eron jälkeen alhaisempi, tavarat eivät voi päästä EU-rajan yli vapaasti. Muuten halvemmalla tariffilla Britannian kautta EU-markkinoille tulleella tuotteella olisi kilpailuetu, Jokela selittää.

EU:lle kuningaskunnan ja tasavallan välinen raja on yksi neuvotteluiden kynnyskysymyksistä kansalaisten oikeuksien ja Britannian erorahan ohella. Nyt niin Brysselissä kuin Dublinissakin voidaan oikeastaan vain odottaa.

– Toistaiseksi Britannian esityksiä on EU:ssa pidetty riittämättöminä. Yhteinen tahtotila on, ettei ulkorajaa haluta, mutta sitä, miten se voidaan käytännössä toteuttaa, ei ole ratkaistu, Jokela kertoo.

STT–ANNE SALOMÄKI

Keskustelua aiheesta

Liittovaltion tuomari puuttui Trumpin ehkäisypäätökseen

Yhdysvaltojen liittovaltion tuomari on estänyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon päätöksen, joka vapauttaa osan työantajista tarjoamasta ilmaista ehkäisyä työntekijöilleen.

Niin kutsutun Obamacaren myötä työantajien on pitänyt tarjota työntekijöilleen ilmainen ehkäisy osana sairausvakuutusta. Ainoastaan uskonnolliset yhteisöt oli vapautettu ehkäisyn tarjoamisesta.

Trumpin hallinto päätti lokakuussa, että kaikki organisaatiot voivat kieltäytyä ilmaisun ehkäisyn tarjoamisesta uskonnollisesta ja moraalisesta syystä.

Demokraatit, naisten oikeuksia ajavat järjestöt, perhesuunnittelujärjestöt, synnytyslääkärit ja gynekologit vastustivat voimakkaasti Trumpin hallinnon päätöstä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

USA:n puolustusministerin tyly viesti Pohjois-Korealle: Ette pysty iskemään manner-Yhdysvaltoihin

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis ei usko, että Pohjois-Korean tämänhetkiset ballistiset mannertenväliset ohjukset pystyisivät iskemään Manner-Yhdysvaltoihin. Asiasta uutisoi muun muassa CNN.

Mattisin sanomiset ovat linjassa asiantuntijoiden kanssa, joiden mukaan Pohjois-Korean viimeisin ohjustesti ei osoita, että Pohjois-Korea voisi iskeä Yhdysvaltoihin.

Pohjois-Korea testasi marraskuun lopussa ohjuksia, jotka lensivät korkeammalla ja pidemmälle kuin mitkään aiemmat ohjukset. Pohjois-Korea lisäksi väitti, että sen Hwasong-15-ohjukset voivat kuljettaa ydinkärkiä minne tahansa Yhdysvaltoihin.

Trumpin ex-kampanjapäällikkö vapaaksi 10 000 000 dollarin takuita vastaan

Kuva: AFP - LEHTIKUVA / AFP

Yhdysvalloissa liittovaltion tuomari on vapauttanut presidentti Donald Trumpin entisen kampanjapäällikön Paul Manafortin kotiarestista 10 miljoonan dollarin takuita vastaan. Asiasta uutisoi muun muassa CNN.

Manafortin on kuitenkin pysyttävä kahden piirikunnan alueella Floridassa. Hänellä on lisäksi kotiintuloajat ja hänen liikkeitään tarkkaillaan gps-paikantimen avulla. Manafort voi matkustaa Washingtoniin oikeusjuttunsa käsittelyyn.

Manafort ei saa kuitenkaan mennä edes lähelle lentokenttiä, juna-asemia tai linja-autoasemia ilman tuomarin lupaa.

Manafort määrättiin lokakuussa kotiarestiin sen jälkeen, kun häntä vastaan nostettiin syytteet muun muassa rahanpesusta. Manafort on kiistänyt syytteet.

Keskustelua aiheesta

Hyppäisitkö kattoon, jos kuulisit, että avaruudessa on elämää? – Älä tee niin, eivät muutkaan tee

Kuva: Nasa
Eksoplaneetta aurinkonsa elonkehällä taiteilijan näkemyksenä.

Kautta aikojen on kuviteltu, mitä Maapallolla tapahtuisi, jos kuulisimme yhtäkkiä, että avaruudesta on löytynyt elämää. Kuuluisin fantasia lienee Orson Wellesin radiokuunnelma marsilaisista, joka aiheutti valtavan paniikin, koska ihmiset ottivat sen todesta. Sydämellisin fantasia lienee Steven Spielbergin vuonna 1982 ohjaama E.T., jossa maan ulkopuolinen olio ja pikkupoika kohtaavat. Kukaan ei panikoinut.

Jälkimmäisin kuvaelma lienee lähimpänä totuutta, jos fiktio muuttuisi fantasiaksi ainakin, jos on uskominen tähtieteellisen yhdistyksen URSA:n verkkojulkaisua Tähdet ja Avaruus.

– Ihmiskunta suhtautuisi positiivisesti avaruudesta löytyvään elämään, otsikoi T&A.

–  Jos maapallon ulkopuolelta löytyisi elämää, ihmiskunta olisi innoissaan eikä asiasta syntyisi paniikkia. Tähän tulokseen päätyi hiljattain tehty yhdysvaltalainen tutkimus, lehti kertoo..

– Käytännössä niin kauan kuin maapallon on tiedetty olevan vain yksi planeetta muiden joukossa, filosofit ja tutkijat ovat pohtineet Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuutta, lehti kirjoittaa.

– Olemme aina myös spekuloineet sitä, millainen vaikutus vieraan elämän löytymisellä olisi yhteiskuntaamme. Varsinaisia tieteellisiä tutkimuksia ihmisten reaktioista on kuitenkin yllättävän vähän.

– Arizonan yliopistossa työskentelevä psykologi Michael Varnum kertoo löytäneensä vain yhden aiemman tieteellisen tutkimuksen, jossa ihmisiltä on kysytty miten he reagoisivat vieraan elämän löytymiseen.

Kaiken lisäksi kyseinen tutkimus oli tehty vuosikymmen sitten.

– On todella paljon todennäköisempää, että törmäämme outoihin itiöihin kuin alieneihin, Varnum näkee. Tästä syystä hän halusi teettää uusia tutkimuksia, joissa selvitetään ihmisten reaktioita mikrobitason elämän paljastumiseen.

Varnumin tutkimusten perusteella ihmiset suhtautuvat lehden mukaan vieraan elämän löytymiseen enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti. Ihmiset myös keskittyvät enemmän mahdollisiin hyötyihin kuin riskeihin.

– Uskon, että on lohduttavaa tietää, ettei elämä ole vahinko joka sattui tapahtumaan vain täällä kerran, Varnum näkee.

– Ehkä sen ansiosta tuntisimme olevamme hieman vähemmän hauraita tai hieman vähemmän yksinäisiä laajassa avaruudessa.

Uusi teknologia on tuonut elämän mahdollisuuden lähemmäs kuin koskaan. Uudet menetelmät löytävät elinkelpoisiksi luokiteltavia planeettoja tuon tuostakin. Jollakin niistä on pakko olla elämää. Parhaillaankin kääntyy maasta teleskooppisilmiä kohti uutta.

Viime yö oli jälleen uskollisille odottelijoille herkkää aikaa, koska Nasa ilmoitti merkittävästä löydöstä. No, kovinkaan merkittävänä sitä ei voi pitää elämän löytymisen kannalta, koska kyse oli ”vain” tulikuumasta planeettalöydöstä, jossa ei voi olla ainakaan tuntemiamme elämänmuotoja.

Löytö oli kuitenkin merkittävä kahdella tapaa: Sen teki ensi kertaa Keppler-luotaimen jättiläismäistä datavuorta rouhinut Googlen insinöörien kehittämä tekoäly, jonka avulla epäinhimillisen suuri urakka oli mahdollinen. Löydöksiä tullee lisää, sillä teköäly kykenee ihmiseen verrattuna väsymättä läpikäymään uskomattomia datamääriä, jota avaruusluotain sille jatkuvasti lähettää louhittavaksi.

Venäjän liittoneuvosto vahvisti presidentinvaalien ajankohdaksi maaliskuun 18. päivän

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Toisen näistä miehistä jatko on varma. Vai onko molempien? Ainakin vaalipäivät ovat tiedossa.

Venäjän liittoneuvosto on vahvistanut, että presidentinvaalit järjestetään maaliskuun 18. päivänä, kertoi muun muassa uutistoimisto Tass perjantaina. Liittoneuvosto hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen maaliskuun vaalipäivästä.
Presidentti Vladimir Putin ilmoitti viime viikolla aikovansa osallistua vaaleihin itsenäisenä ehdokkaana, ei valtapuolue Itsenäisen Venäjän ehdokkaana. Hän kuitenkin toivoi tukea poliittiselta kentältä uudelleen valinnalleen.

Tämän viikon torstaina pitämässään vuotuisessa lehdistötilaisuudessa Putin kertoi haluavansa jatkokaudelle parantaakseen venäläisten elämänlaatua.

Tassin mukaan yhteensä 23 ihmistä on ilmaissut halukkuutensa osallistua presidentinvaaleihin.

STT, Moskova

 

 

AVAINSANAT