Suomen on tärkeää lähettää ajoissa selvä viesti Venäjälle ja Putinille: emme hyväksy häikäilemättömiä vaikuttamisyrityksiä ja pyrkimystä horjuttaa kansallista turvallisuuttamme. Suomella on oikeus ja velvollisuus määritellä itse, kuka rajamme yli kulkee. Tunnustamme jatkossakin aidot turvapaikanhakijat ja heidän oikeutensa, mutta torjumme välineellistetyn maahantulon. Se on tärkeä osa itsenäisen valtion oikeuksia ja velvollisuuksia.

Venäjän kaikenlainen hybriditoiminta on tuomittu laajasti Suomen poliittisella kentällä. Vahva, yhteinen näkemyksemme on ollut, että estämme Venäjän pyrkimykset horjuttaa kansallista turvallisuuttamme sekä yritykset synnyttää eripuraa ja hajaannusta.

VIELÄ vuoden 2022 heinäkuussa eduskunta oli käytännössä yksimielinen rajaturvallisuuden suojaamisessa. Kaksi vuotta myöhemmin vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat ovat kyseenalaistaneet eduskunnan käsittelyssä olevan uuden rajaturvallisuuslain tarpeellisuuden. Lakia on kritisoitu erityisesti siitä, että se rikkoo kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvaa turvapaikanhakuoikeutta.

Tätä uutta tasapainoa on haettu EU:ssa jo muutaman vuoden ajan siitä lähtien, kun vuonna 2021 Valko-Venäjä (mitä ilmeisimmin Venäjän tuella ja opastuksella) käynnisti siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden välineellistämisen Puolan ja Liettuan rajoilla. Suomi reagoi muuttuneisiin uhkakuviin ja painostusyrityksiin muuttamalla lainsäädäntöä ja erityisesti rajavartiolakia edellisen vaalikauden loppupuolella vuoden 2022 heinäkuussa.

VUODEN 2022 heinäkuussa eduskunta päätti yksimielisesti muuttaa rajavartiolakia, niin että poikkeustilanteessa vieraan valtion käyttäessä välineellistettyä maahantuloa hyväkseen voidaan koko itäraja sulkea kaikelta rajanylitykseltä, myös turvapaikanhaulta. Turvapaikanhaku on muutetun lain mukaan mahdollista keskittää kokonaan pois itärajalta esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle. Tämä rajavartiolain 16 pykälän mukainen koko itärajan sulku on nyt ollut käytössä yli puoli vuotta – vuoden 2023 joulukuusta lähtien. Koko itärajan sulku käytännössä kaikelta liikenteeltä on kova rajoitustoimi, jolla rajoitetaan hyvin laajan ihmisjoukon perusoikeuksia. Sulku estää niin turistien, opiskelijoiden kuin sukulaistenkin rajanylitykset.

Tätä poikkeustoimea on kuitenkin pidetty Venäjän käynnistämään hybridioperaation riskeihin nähden perusteltuna. Presidentinvaalien aikaan kaikki ehdokkaat Li Anderssonia lukuun ottamatta pitivät koko itärajan sulkua perusteltuna. Vihreiden Pekka Haavisto kannatti hallitusta kovempia ja nopeampia otteita, kun hän vaati kaikkien itärajan rajanylityspaikkojen sulkemista nopeammin kuin mitä hallitus alun perin päätti. Presidentinvaalien kummallisuuksiin kuului, ettei vasemmistoliiton Andersson pitänyt koko itärajan sulkua mahdollisena, vaikka vasemmistoliitto itse kaksi vuotta aikaisemmin oli hyväksymässä rajavartiolain muutoksen, jossa nimenomaan mahdollistettiin koko itärajan sulku ja turvapaikanhaun keskittäminen esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Vuoden 2022 rajavartiolain muutoksen mukaan turvapaikanhaun keskittäminen on mahdollista tehdä sellaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa keskittäminen on välttämätöntä kansalliselle turvallisuudelle. Tälläisiä tilanteita voivat olla lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suuri maahantulijoiden määrä tai muuttoliikkeen välineellistäminen valtion tai muun tahon toimesta.

RAJAVARTIOLAIN muutos hyväksyttiin hyvin yksituumaisesti niin eduskunnan hallintovaliokunnassa kuin myös istuntosalissa. Vain Venäjän intressejä lähellä olevan Valta kuuluu kansalle -puolueen edustaja Ano Turtiainen kannatti lain hylkäämistä.

On syytä muistaa, että rajavartiolain muutokseen, johon koko itärajan sulkeminen ja turvapaikanhaun keskittäminen kuuluivat, liittyi täysin samoja ristiriitoja kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden kanssa kuin nyt käsittelyssä olevaan rajaturvallisuuslakiin. Nämä ristiriidat tulivat esille myös hallintovaliokunnan saamissa vuoden 2022 asiantuntijalausunnoissa.

Tästä huolimatta eduskunta näki yksimielisesti kansallisen turvallisuuden painavan vaakakupissa niin paljon, että lakimuutos nähtiin perusteltuna. On syytä korostaa, että vuoden 2022 rajavartiolain muutoksen lähtökohtana ei ollut irtaantuminen kansainvälisistä sopimuksista vaan lähtökohtana oli rakentaa sopimusvelvoitteiden tulkintaa sellaisessa välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa, jota ei aiemmin tai sopimuksia alun perin laadittaessa oltu nähty. Uudistetun rajavartiolain keskeinen tarkoitus oli siis vastata vieraan valtion aiheuttamaan välineellistettyyn maahantuloon ja sen mukanaan tuomaan turvallisuusuhkaan.

YKSIMIELISESTI hyväksytyssä rajavartiolain muutosta käsittelevässä hallintovaliokunnan mietinnössä todettiin: ”Hallintovaliokunta katsoo, että ehdotettua säännöstä tulee soveltaa sen sanamuodon mukaisesti niin, että kansainvälistä suojelua voi hakea vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on välttämättömistä syistä keskitetty, eikä Suomen viranomaisilla ole siten velvollisuutta ottaa hakemusta vastaan muilla rajanylityspaikoilla, maastorajalla tai Suomen alueella laittoman rajanylityksen johdosta.

Samaisessa yksimielisesti hyväksytyssä mietinnössä todetaan: ”Hallintovaliokunnan kuulemista asiantuntijoista useat ovat pitäneet ehdotusta tarpeellisena ja perusteltuna nykyisessä, edellä kuvatussa turvallisuustilanteessa. Sääntelyllä on nähty myös ennalta estävää vaikutusta. Toiset asiantuntijoista ovat katsoneet ehdotuksen heikentävän oikeutta turvapaikanhakuun ja altistavan palautuskiellon ja joukkokarkotuskiellon loukkauksille ja että siitä tulisi luopua. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, että kyse on uudenlaisesta tilanteesta. Voimassa olevat kansainväliset velvoitteet on laadittu erilaisena aikana ja vastaamaan erilaisiin tilanteisiin kuin mitä nykypäivänä kohdataan. Oikeuskäytäntö on näiltä osin vasta kehittymässä.”

Tämän rajavartiolain muutoksen, koko itärajan sulun sekä turvapaikanhaun rajoittamisen ja keskittämisen pois itärajalta esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle ovat siis jo vuonna 2022 hyväksyneet kaikki nykyiset eduskuntapuolueet, mukaan lukien vihreät ja vasemmistoliitto.

TÄSTÄ herää kysymys, mitä on kuluneiden kahden vuoden aikana tapahtunut, kun vihreät ja vasemmistoliitto ovat täysin unohtaneet kaksi vuotta sitten hyväksymänsä kannanotot. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hyökkää nyt erityisesti sosialidemokraatteja vastaan ja pitää käsittelyssä olevaa rajaturvallisuuslakiesitystä täysin vääränä ratkaisuna. Samainen Sofia Virta oli kuitenkin hyväksymässä rajavartiolain muutoksen vuonna 2022 hyvin tietoisena siitä, että päätös estää turvapaikanhaun koko itärajalla ja tietoisena siitä, että lain voi katsoa heikentävän kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvää turvapaikanhakuoikeutta ja altistaa Suomen palautuskieltoa koskevalle kritiikille.

Ihmettelenkin, onko poliittinen muisti nykyään alle kahden vuoden mittainen vai vaikuttiko vuoden 2022 kannanottoihin se, että vihreät olivat hallituspuolueena ja sisäministerinä suoraan vastuussa sisäisestä turvallisuudesta ja nyt vihreät ovat oppositiossa vailla ministerivastuuta.

VENÄJÄ on asettanut Suomen ja kaikki eurooppalaiset demokraattiset valtiot uudenlaisen tilanteen eteen. Häikäilemätön pyrkimys käyttää läntisten demokratioiden sitoutumista kansainvälisiin sopimuksiin ja halua auttaa sotaa, konflikteja ja vainoa pakenevia ihmisiä on käännetty meitä vastaan ja tavoitteena on Euroopan heikentäminen. Tässä tilanteessa meidän on kunnioitettava toisiamme ja löydettävä oikea tasapaino turvallisuusnäkökohtien ja sopimusvelvoitteidemme välillä.

Vuoden 2022 rajavartiolaki on toiminut turvallisuusriskien minimoimisessa hyvin, mutta lain mahdollistama koko itärajan sulkeminen on työkaluna rankka ja pitkään jatkuessaan altis monenlaiselle kritiikille myös ihmisoikeusnäkökulmasta. Kun uusia rajaturvallisuusesityksiä arvioidaan, olisi siis suotavaa muistaa, ettei nykytilannekaan ole ongelmaton.

Uusi rajaturvallisuutta koskeva hallituksen lakiesitys siihen tehtyjen korjausten jälkeenkään ei todellakaan ole täydellinen. Pidän kuitenkin tärkeänä, että tässä tilanteessa pystymme käymään asiallista ja ylilyöntejä välttävää keskustelua Suomen kansallisesta turvallisuudesta ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioituksesta ja pysymään johdonmukaisena kannanotoissamme siitä riippumatta, hoidetaanko kulloinkin Suomen asiaa hallitus- vai oppositiopuolueena.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen.