Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Työmarkkinat

20.5.2025 11:45 ・ Päivitetty: 20.5.2025 11:51

Rakennusalan maahanmuutto väheni, opiskelijoita tuli ennätysmäärä

iStock

Suomeen suuntautuvassa työperusteisessa maahanmuutossa oli viime vuonna laskua etenkin sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Aasiasta tulevien opiskelijoiden määrä sen sijaan kasvoi.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kehitys käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuoden 2024 vuosiraportista.

Esimerkiksi rakennusalalle myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat vähenivät 72 prosenttia edellisvuodesta, kertoi Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedotteessaan tiistaina.

-  Arvioimme, että talouden heikko suhdannetilanne ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet myönnettyjen lupien määrän laskuun. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan lupamäärissä puolestaan näkyi julkisen sektorin ja etenkin hyvinvointialueiden heikko taloustilanne, sanoi Migrin tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä tiedotteessa.

Ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen työnteon perusteella myönnettiin yhteensä noin 11  100. Pudotusta oli noin 23 prosenttia vuodesta 2023. Historiallisesti tarkasteltuna määrä oli Migrin mukaan silti korkea.

Suomeen tullaan edelleen töihin pääosin Aasiasta. Yleisimmät hakijakansalaisuudet viime vuonna olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam. Thaimaan kansalaiset nousivat toiseksi suurimmaksi ryhmäksi luonnonmarjanpoimijoiden hakemien työlupien vuoksi.

SEN SIJAAN opiskelijoiden maahanmuuton trendi on kasvava. Opiskeluperusteisia ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, yhteensä vajaat 14  200.

Aasian maat olivat merkittävästi edustettuina myös opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa. Eniten opiskelijoita saapui Bangladeshista, Nepalista ja Kiinasta.

Yleisin syy muuttaa Suomeen oli perhe. Vuonna 2024 ensimmäisen oleskeluluvan perhesiteen perusteella sai noin 18  000 ihmistä, mikä oli pudotus edellisvuoden ennätysluvuista.

Monet perheet haluavat jatkaa oleskeluaan Suomessa, sillä jatkolupia myönnettiin huomattavasti enemmän kuin vuonna 2023.

-  Myös perhesideluvissa Aasian maat olivat kärjessä. Tätä selittää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden lisääntynyt muuttoliike, Hirvelä kertoo.

Venäjä puolestaan putosi pois viiden suurimman hakijakansallisuuden joukosta.

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN määrä väheni täällä lähes puoleen edellisvuodesta. Viime vuonna jätettiin yhteensä noin 2  900 turvapaikkahakemusta.

EU-alueen korkea turvapaikkahakemusten määrä ei siis ole heijastunut Suomeen.

-  Hakemusmäärän kasvua hillitsivät itärajan sulun lisäksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta, Suomen maantieteellinen sijainti sekä tiettyjen kohdemaiden, kuten Saksan, Espanjan, Italian ja Ranskan, vetovoimatekijät Suomeen verrattuna, Hirvelä sanoo tiedotteessa.

Yleisimmät turvapaikanhakijoiden lähtömaat olivat Somalia, Afganistan ja Irak. Näidenkin maiden kansalaisten jättämien hakemusten lukumäärät kuitenkin pienenivät.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU