Suokas avautuu asiasta blogissaan.

– Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan työlupien saatavuusharkinnan poisto lisäsi EU:n ulkopuolelta maahan tulleiden työntekijöiden määrää. Ennen saatavuusharkinnan poistoa vuosina 2005 ja 2006 Ruotsiin tuli EU:n ulkopuolelta noin 6 000 työntekijää vuodessa, poiston jälkeen 2011–2013 noin 15 000–16 000.

Suokas sanoo, että vuosina 2009–2015 EU:n ulkopuolisille työntekijöille myönnettiin Ruotsissa 130 000 työlupaa, joista 30 000 meni marjanpoimijoille. Samaan aikaan noin 50 000 työluvan saaneiden sukulaista sai oleskeluluvan maahan.

– Noin 20 % työluvan saaneista tienasi alle 1 300 euroa kuukaudessa ja rakentajista tähän porukkaan kuului 23 %. Rakennusala kuuluukin aloihin, joilla maksetaan eniten ”toimeentulorajan” alittavaa palkkaa. Ulkomaalaisia palkkaavista työnantajista 70 %:lla oli itsellään ulkomaalaistausta, joten palkkauksiin liittyy myös piiloon jääviä asioita.

Suokas arvioi, että jos yritykset saavat vapaasti valita Suomeen töihin tulevat, he määrittelevät pitkälti myös maamme sosiaali- ja työllisyyspolitiikan.

– Huonosti palkatuissa vähän koulutusta vaativissa töissä työmäärää lisätään, palkkaa ei. Töihin palkataan ihmisiä, joilla motivaatio on kohdallaan. Näitä löytyy kehitysmaista.

– Saatavuusharkinnan poistoa vaatii kansanedustaja mm. sillä perusteella, että Pietarista tulevan seksityöläisen olisi helpompi siirtyä pois nykyisistä hommistaan, joista ei oikein pidä. Tärkeää tämäkin. Itse näen asioiden mittasuhteet kuitenkin toisella tavalla.