Kohtuuhintaista asumista tarjoava ARA-tuotanto on lähes puolittunut verrattuna vuoteen 2024. Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen mukaan hallitus on luottanut siihen, että vapaarahoitteinen rakentaminen paikkaisi julkisesti tuettua tuotantoa, mutta näin ei ole käynyt.

Yksityinen rakennussektori ei ole vieläkään toipunut inflaation aiheuttamasta korkojen noususta. Aloitettujen asuinhankkeiden määrä on tällä hetkellä historiallisen alhainen koko maassa. Tilannetta pahentavat entisestään hallituksen vuosittaiset leikkaukset ARA-lainojen myöntämisessä.

Vuonna 2023 korkotukilainoja myönnettiin yli kahden miljardin euron edestä, ja ARA-tuotanto muodosti peräti 43 prosenttia kaikesta uudisrakentamisesta – samalla kun vapaarahoitteinen rakentaminen romahti.

Tuolloin asuntosijoittaminen yleistyi jopa tavallisten kansalaisten keskuudessa. Taloyhtiöiden lainoitusmalli – 30 prosenttia omarahoitusosuutta ja 70 prosenttia yhtiölainaa – teki sijoittamisesta houkuttelevaa. Asuntokauppa kävi kuumana, ja uusia asuntoja rakennettiin vuosittain merkittävä määrä.

Kaikki kuitenkin muuttui, kun ohjauskorot nousivat rajusti. Asuntorakentaminen pysähtyi kuin seinään, ja markkinoilta katosivat niin yksityiset sijoittajat kuin kiinteistörahastot.

Tämänhetkisestä tilanteesta kertoo paljon se, että useat rahastot ovat alkaneet rajoittaa lunastuksia – rahahanat asiakkaille ovat kiinni, toistaiseksi.

YKSITYINEN asuinrakentaminen on Suomessa nyt käytännössä pysähtynyt.

Hallituksen keinot korkotuettuun rakentamiseen eivät ole riittävällä tasolla, ja tuleville vuosille kaavaillut leikkaukset ARA-tuotantoon ovat järkyttäviä. Ne uhkaavat syöstä koko alan entistä syvempään ahdinkoon.

Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja – ei pelkkiä toiveita. Huoli kollegoista ja alan työllisyydestä on suuri. Rakentajat tarvitsevat tukea, ei lisää esteitä.

Kirjoittaja on SDP:n puoluevaltuutettu, kuntapäättäjä ja rakennusinsinööri Seinäjoelta.