Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Raportti: Äänestämisen epätasa-arvo syveni poikkeuksellisen voimakkaasti kuntavaaleissa

iStock

Kesän 2021 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus laski eniten matalasti koulutettujen ja pienituloisten parissa, jotka jo aiemmin äänestivät vähemmän aktiivisesti.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Näin kertoo tuore Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportti Koronan yhteys kuntavaalien äänestyskäyttäytymiseen, ehdokasasetteluun ja valtaan valikoitumiseen. Kesäkuussa toimitetuissa korona-ajan kuntavaaleissa äänestämisen epätasa-arvo syveni poikkeuksellisen voimakkaasti.

– On huolestuttavaa, että epätasa-arvoiset asetelmat äänestysaktiivisuudessa vahvistuivat paljon voimakkaammin kuin aiempi trendi antoi syytä olettaa. Pienituloisten ja matalasti koulutettujen syrjäytyminen politiikasta voimistui erittäin paljon. Yllättäen tämä ei kuitenkaan heijastunut siihen, minkä verran näiden ryhmien edustajia valittiin valtuutetuiksi, professori Janne Tukiainen Turun yliopistosta sanoo GSE:n tiedotteessa.

Raportti kuvaa pandemian yhteyttä äänestysaktiivisuuteen, ennakkoäänestämisen suosioon, ehdokasasetteluun ja siihen millaisia ehdokkaita valtuustoon päätyi. Raportissa vertailtiin korkean koronatartuntamäärän kuntia sellaisiin kuntiin, joissa tartuntoja oli ollut vähemmän. Tämän lisäksi tehtiin vertailu kaksiin aikaisempiin kuntavaaleihin, jotta voitaisiin selvittää koronan vaikutus mahdollisiin löydöksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten korona näkyy eri ikä-, koulutus- ja tuloryhmien käytöksessä, ja siinä hyödynnettiin yksilötason äänioikeus- ja ehdokasrekisteriä.

Vaikka matalammin koulutetuissa ja pienituloisempien ryhmissä oli poikkeuksellisen alhainen äänestysaktiivisuus, se ei riippunut kunnan tartuntamääristä. Myöskään se, ketkä asettuivat ehdolle vaaleissa, ei riippunut siitä, miten paljon koronatartuntoja kunnassa oli ollut. Sen sijaan tartuntamäärät vaikuttivat siihen, äänestivätkö ihmiset ennakkoon vai varsinaisena äänipäivänä. Ennakkoäänestäminen yleistyi etenkin korkean intensiteetin korona-alueilla, ja erityisesti hyvin koulutettujen ja hyvätuloisten joukossa. Näyttöä sen puolesta, että ennakkoäänestämisellä olisi ollut varsinaista vaikutusta lopulliseen äänestämisaktiivisuuteen eri ryhmissä tai vaalien lopputulokseen, ei havaittu.

– Koska ennakkoäänestäminen lisääntyi siellä, missä korona oli levinnyt eniten, voidaan tulkita, että terveysriskillä oli vaikutusta ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Tämän raportin perusteella terveysriski ei kuitenkaan estänyt ihmisiä äänestämästä, vaan vaikutti vain siihen, milloin he äänestivät. Ennakkoäänestämisen helpottaminen näissä vaaleissa näyttää siis olleen pelkästään myönteinen asia, arvioi Tukiainen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE