Algoritminen johtaminen on jo arkipäivää monilla aloilla, kuten asiakaspalvelussa, varastoissa ja kuljetustyössä.

Työterveyslaitoksen tiedotteen mukaan ALMA-AI-projektin raportissa nostetaan esiin Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa tehty yli 6 000 työntekijän kysely, jossa kolme neljästä erityisesti varasto-, asiakaspalvelu- ja vähittäiskaupan työntekijästä kertoo, että heidän työpaikallaan käytetään ainakin yhtä algoritmisen johtamisen muotoa.

Yleisimmät käytännöt olivat työn tekemisen valvonta, työsuoriutumisen arviointi sekä tehtävien automaattinen jakaminen algoritmien tai tekoälyn avulla.

Riskeinä nousevat esiin työn lisääntyneet vaatimukset, kuten aikapaine ja liiallinen työkuorma ja työn voimavarojen, kuten oman työn hallintamahdollisuuksien ja sosiaalisen tuen väheneminen.

Tutkimusryhmän mukaan käytössä olevat järjestelmät on usein suunniteltu ensisijaisesti parantamaan työn tuottavuutta. Työntekijät saavat usein vähäisesti tietoa järjestelmien toiminnasta ja kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi.

– Yksi keskeinen haaste on järjestelmien läpinäkymättömyys. Kun työntekijät eivät tiedä, mitä tietoja järjestelmät keräävät, miten niitä käytetään ja mihin päätökset perustuvat, syntyy epävarmuutta ja epäluottamusta, kertoo tutkimusryhmän toinen suomalaisedustaja, kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.

VALTONEN ja Lahti painottavat, että työntekijöitä kannattaisi osallistuttaa järjestelmien suunnitteluun ja käyttöön.

– Tuloksia ei tule lukea niin, että teknologia itsessään olisi ongelma. Ratkaisevaa on, miten algoritmista johtamista käytännössä toteutetaan. Tärkeää olisi muistaa, että työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja läpinäkyvyys eivät ole vain hyviä käytäntöjä, vaan ne ovat tutkitusti keskeisiä työhyvinvoinnin kannalta, he korostavat tiedotteessa.