Erityisesti maankäyttösektorilta löytyy raportin mukaan toimia, joiden avulla on mahdollista vahvistaa nieluja ja vähentää päästöjä tehokkaasti ja edullisesti. Kustannusvaikuttavimmat toimet ovat metsien kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten lieventäminen.

Ilmastolain tavoitteisiin kuuluu päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen siten, että hiilineutraalius toteutuu viimeistään vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuus tämän jälkeen.

– Raporttimme osoittaa, että tavoitteet ovat yhä linjassa Pariisin sopimuksen ja EU-velvoitteiden kanssa. Ne vastaavat ilmastonmuutoksen hillinnän riittävään tasoon, eikä niitä voi nykyisen tietopohjan valossa pitää liian kunnianhimoisina, sanoo erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo Sykestä tiedotteessa.

TAVOITTEET eivät kuitenkaan ole toteutumassa nykytoimin – eivät Suomen hiilineutraaliustavoitteiden eivätkä maankäyttösektoria koskevien EU-velvoitteiden osalta.

Lisätoimia tarvitaan Syken mukaan runsaasti kaikilla sektoreilla, ja erityisesti maankäyttösektorilla on tehtävä selkeä suunnanmuutos jo kuluvalla vuosikymmenellä. Maankäyttösektorilla tarkoitetaan metsätaloutta, maatalousmailta ja maankäyttöä.

– Se, ettei tavoitteita saavuteta nykyisten toimien avulla, ei ole syy luopua niistä. Oikeat tavoitteet asettavat ilmastotyölle raamit ja kannustavat työssä eteenpäin. Ilmastotyössä tärkeintä ei ole yksittäinen tavoitevuosi, vaan se, että toimia tehdään riittävästi ja pitkäjänteisesti. Mitä kauemmas tavoitteista ajaudumme, sitä kiireellisemmiksi toimet muuttuvat ja hintalappukin kasvaa, muistuttaa ryhmäpäällikkö Laura Saikku Sykestä.

Voimakkaita päästövähennyksiä tarvitaan edelleen myös teollisuudessa ja liikenteessä. Teknologiset nielut, esimerkiksi hiilen talteenotto bioenergian tuotannossa, sekä kansainväliset päästövähennysyksiköt voivat jatkossa auttaa tavoitteisiin pääsemisessä.

TOISTAISEKSI on raportin mukaan kuitenkin epävarmaa, missä laajuudessa ja minkälaisin kustannuksin teknologisia nieluja ja päästövähennysyksiköitä voidaan hyödyntää. Selvää on, että muiden sektorien toimilla tai uusien teknologioiden avulla ei ole mahdollista kokonaan kattaa maankäyttösektorin vajetta.

– Erityisen kustannusvaikuttavia ilmastotoimia löytyy metsien käsittelyn muutoksilla, joilla hiilinieluja voidaan vahvistaa usein alle 50 eurolla hiilidioksiditonnia kohden. Vastaavat lisäpäästövähennykset teollisuudessa ja liikenteessä voivat maksaa selvästi enemmän, sanoo Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen.

Kiertoaikojen pidentämisellä ja puuston kasvattamisella tiheämpänä on sekä suuri ilmastopotentiaali että hyvä kustannusvaikuttavuus. Merkittäviä ovat myös turvemaametsien ja -peltojen ilmastoviisas hoito, metsien suojelu sekä metsäkadon hillitseminen.

Raportissa arvioitiin Petteri Orpon (kok.) hallituksen energia- ja ilmastostrategian nykytoimia kuvaavaan skenaarioon verrattuna lisäisten toimien ilmastopotentiaalia ja kustannusvaikuttavuutta. Esimerkiksi liikenteessä tehdään strategian ja suunnitelman mukaan jo niin paljon, että sektorilta on vaikea löytää merkittäviä ja kustannusvaikuttavia lisätoimia.

Päättäjien on Syken mukaan otettava käyttöön vaikuttavia ohjauskeinoja, jotta toimet voidaan toteuttaa laajamittaisesti.

Selvityksen mukaan keskeisimpiä keinoja ovat metsälainsäädännön uudistaminen päätehakkuiden ja harvennusten sääntelyn osalta sekä ojitusten luvanvaraisuus. Lainsäädännön muutosten lisäksi tulee ottaa käyttöön maanomistajia tukevia taloudellisia kannustimia, kuten hiilitukijärjestelmä ja maankäytön muutosten hinnoittelu.

RAPORTISSA listatut metsiin liittyvät ohjauskeinot ovat pitkälti samoja kuin tammikuussa julkaistussa Sitran teettämässä, Luken ja Syken toteuttamassa metsäselvityksessä. Myös Ilmastopaneeli ja Luontopaneeli julkaisivat alkuvuonna raportin, jonka mukaan Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien kaltaisia hakkuita jatkamalla.

Tutkimuskentän viesti on yhtenäinen ja selvä: metsien käytössä on tapahduttava muutoksia.

Syke arvioi ympäristöministeriön tilauksesta ilmastolain tavoitteita ja täydentäviä keinoja niihin pääsemiseksi. Arviointi perustuu uusimpaan tieteelliseen tietoon ja siinä on otettu huomioon ilmastonmuutoksen eteneminen ja teknologinen kehitys.