Lapsille on tapana antaa käytösnumero koulussa. Tällä halutaan osaltaan kasvattaa nuorista sivistyneitä ja vastuullisia yhteiskunnan jäseniä. Kun sosiaalisen median toimintakulttuuria ajattelee, tulee väkisinkin mieleen, että pitäisikö käytösnumeron antaminen ulottaa nyt myös aikuisiin? Ainakin Terhi Kiemunki ja Riku Nevanpää ansaitsisivat toiminnastaan ehdot. Kun aikuisen kiusaaminen kohdistuu lapsiin, pitäisi yhteiskunnan sietokyvyn olla nolla. Terhi Kiemungin erottaminen eduskunta-avustajan tehtävästä on perussuomalaisillekin ainoa vaihtoehto.

Rasisiminvastainen viikko on saanut alkunsa 21.3.1960 tapahtuneen mustien kansalaisaktiivien verilöylystä Sharpevillessä, Etelä-Afrikassa. Tragedia sai alkunsa, kun poliisi avasi tulen rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. Surmansa sai lopulta 69 aseistautumatonta aktivista.

Mistä maaperästä kasvavat nämä aikuiset rasistit? Paras kasvualusta muukalaisvihalle on henkisesti kuormittava ja rakkaudeton ympäristö. Aika usein juuri kiusatusta tulee kiusaaja. Sen vuoksi kiusaamiseen on puututtava kouluissa ja työpaikoilla erittäin ankarasti.

Miksi kiusaaja valitsee sitten kohteekseen usein toista ihonväriä tai rotua edustavan ihmisen? Syynä on se, että nämä ihmiset muistuttavat sellaisesta olemuksen puolesta, jota rasisti ei kestä nähdä itsessään. Maahanmuuttaja ikään kuin kantaa rasistin salaista elämää ja siksi ansaitsee kaiken vihan ja inhon. Maahanmuuttajan pahin rikos on se, että hän muistuttaa rasistin kärsimästä vainosta ja persoonan herkistä puolista. Sulkemalla silmät maahanmuuttajilta on helpompi elää omien haavojen kanssa.

JK

Maahanmuuttajista 55 prosenttia ilmoittaa kärsineensä koulukiusaamisesta. Kantasuomalaisten kiusaamisprosentti on 37. Ihan oikeesti, voidaanko näillä luvuilla haaveilla edes tasapainoisesta tulevaisuudesta ja rauhallisesta yhteiskunnasta. Lopetettaisiinko hetkeksi vouhkaus Suomen kestävyysvajeesta ja alettaisiin elää ihmisiksi.