Nordstream-kaasuputkien räjäyttämisten jälkeen Suomenkin vienti- ja tuontiyritykset sekä valtio joutuvat etsimään uusia, vaihtoehtoisia logistiikkareittejä tänne. Niitä tarvitaan siltä varalta, jos meriliikenne Itämerellä vaarantuu.

Mikäli Itämeren turvallisuustilanne pysyvästi heikkenee, merirahdin hinta nousee vakuutusmaksujen takia moninkertaiseksi. Osa varustamoista todennäköisesti lakkaisi tällöin liikennöimästä alueelle.

Tämä vaikuttaisi heti Suomeen, jonka tuonti ja vienti ovat pitkälti merikuljetusten varassa.

– Narvik-yhteys on meille tulevaisuudessa yhä tärkeämpi. Samoin olennaista on se, miten meiltä pääsee maateitse muihinkin Norjan satamiin, Ville Skinnari sanoo Demokraatille.

Suomen puolelta Laurilasta Tornioon ja Ruotsin Haaparantaan vievää rataosuutta sähköistetään ensi vuonna. Suomalaiset rahtijunat voidaan purkaa Haaparannassa ja siirtää kontit ruotsalaisjuniin kohti Kiirunaa.

Tämä helpottaa jonkin verran suomalaisen konttirahdin kulkua Narvikin suuntaan. Lisäyhteyksiä muihin satamiin tarvitaan silti jo pelkästään siksi, että nykyiset malmikuljetukset ruuhkauttavat Kiirunan-Narvikin rataosuutta välillä huomattavasti.

Yksi vaihtoehto Skinnarin mukaan on jatkaa nykyisin Kolariin päättyvää pohjoisen rataa.

Mahdolliset uudet ratareitit voisivat mennä Kolarista joko suoraan Ruotsin malmialueille Kiirunaan tai Kilpisjärven kautta Norjan Tromssaa kohti.

Näitä kisko-osuuksia on suunniteltu kaivosteollisuuden käyttöön jo pitkin 2010-lukua, mutta maksajia ei ole tahtonut löytyä.

Geopolitiikka on muuttanut ulkomaankaupan ja huoltovarmuuslogistiikan tarpeita Suomessakin niin paljon, että kannattavuuslaskelmat menevät nyt uusiksi.

– Ilman muuta näitä pohjoisen reittejä Kolarista eteenpäin on tutkittava ja harkittava uudelleen, Skinnari sanoo.

Suomen puolelta Kolarista Tromssaan vievä rata voitaisiin linjata seuraamaan Käsivarren Lapin valtatietä, mikä helpottaisi rakennustyötä jonkin verran.

AINOA pohjoinen ratahanke, joka tuntuu pysyvän lopullisesti kuopattuna, on Norjan Kirkkoniemeen asti kaavailtu Jäämeren rata.

Aikoinaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa oli haluja vetää rata Kirkkoniemeen Sodankylän kautta. Tämä reitti olisi kulkenut paitsi saamelaisten poronhoitoalueiden yli, myös hyvin läheltä Venäjän rajaa.

Sotilaat varoittivat jo 2010-luvun lopulla, että tällä reitillä rata olisi liian helposti Venäjän katkaistavissa.

Hanketta selvittänyt suomalais-norjalainen työryhmä tyrmäsi aikeet taloudellisesti kannattamattomina 2019, eikä ajatus Venäjän ulottuvilla olevasta rahtiväylästä houkuta nyt senkään vertaa.

Viennin turvaamisella ja kaikkien rahtikuljetusten varmistamisella on kuitenkin nyt kiire.

– Ulkomaankauppahan meillä toimii edelleen hyvin, esimerkiksi Suomen tavaraviennin arvo nousi elokuussa 29 prosenttia. Logistiikka ja sen kalleus ovat nyt meille se suurin kysymysmerkki. Uusilla satamavaihtoehdoilla voisi näihinkin saada vastedes parempaa ennustettavuutta, Ville Skinnari sanoo.