Eduskunta voi lyödä kantansa lukkoon Natoon hakemisesta aikaisintaan maanantaina 16. toukokuuta, sanoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk).

- Se on kiinni siitä, miten paljon edustajat haluavat käyttää puheenvuoroja, Vanhanen sanoo.

Näyttää siltä, että enemmistö eduskunnasta puoltaa jäsenyyden hakemista.

Maanantain ylimääräistä täysistuntoa ei ole kutsuttu koolle vielä, mutta Vanhasen mukaan se kutsutaan mahdollisesti koolle sen jälkeen kun Niinistö kertoo kantansa eli näillä näkymin torstaina.

Eduskunta voi ottaa asiaan kantaa sen jälkeen kun tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat yhdessä oman päätöksensä tehneet ja hallitus antanut eduskunnalle esityksen Natoon hakemisesta.

- Perustuslaillinen järjestelmä lähtee siitä, että ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistyössä hallituksen kanssa. Heiltä pitää tulla se ensimmäinen varsinainen kannanottoehdotus, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan eduskunnan ei tarvitse saada käsiteltyä loppuun ensimmäistä selontekoa ennen kuin hallitus antaa uuden esityksen. Hän arvioi, että presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeriryhmä voivat saada käsityksen eduskunnassa vallitsevista mielialoista muutenkin, koska tapaamisia on ollut paljon.

- Sillä perusteella ei välttämättä ole tarvetta siihen, että ykkösselonteon käsittelyn pitäisi olla valmis ennen kuin toinen voidaan antaa.

Mahdollisesti päivässä

Hallituksen Nato-esitys voi olla joko selonteko tai tiedonanto. Vanhasen mukaan eduskunnassa toivotaan laajasti selontekoa, koska silloin olisi selkeästi kyseessä äänestys jäsenhakemuksesta. Tiedonannon yhteydessä äänestetään myös hallituksen luottamuksesta.

Eduskunta voi Vanhasen ehtiä mukaan käsitellä loppuun sekä vielä kesken olevan selonteon että Nato-selonteon yhdessä päivässä, mutta vauhti riippuu täysin siitä, miten paljon edustajat haluavat käyttää puheenvuoroja.

Vanhasen mukaan on mahdollista, että loppuvaiheessa ensimmäisen ja toisen selonteon käsittely ulkoasiainvaliokunnassa ja eduskunnassa yhdistetään.

Loppuvaiheeseen on Vanhasen mukaan tarkoituksellisesti jätetty ajallista joustomahdollisuutta, koska ”kaikkien intressissä on, että aikarytmitys Ruotsin kanssa on parin päivän tarkkuudella samanlainen.”

Tärkeät päivämäärät

7.5. Vasemmistoliitto päättää, lähteekö puolue hallituksesta, jos Natoon päätetään hakea. Puheenjohtaja Li Andersson on sanonut, että Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole puolueelle enää hallituskysymys.

11.5. Eduskunnan lausuntovaliokunnat jättävät viimeistään lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle hallituksen ensimmäisestä turvallisuusselonteosta. Lausuntovaliokuntia on kymmenen. Puolustusvaliokunta antaa lausuntonsa 10.5.

12.5. Presidentti Niinistö kertoo viimeistään kantansa Natoon. Eduskuntaryhmät pitävät ryhmäkokouksiaan.

13.5. Ruotsin Nato-selvitys on viimeistään valmis. Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) on palannut Japanista.

14.5. Pääministeripuolue SDP päättää virallisesti Nato-kantansa. Marin on ilmoittanut kertovansa oman kantansa jo tätä ennen, mutta päivämäärää ei ole kerrottu.

15.5. Lähteiden mukaan tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta voivat kokoontua nopeastikin SDP:n kannan jälkeen, ehkä jo sunnuntaina antamaan Nato-hakemusta koskevan selonteon eduskunnalle.

16.5. Eduskunta voi nopeimmillaan tehdä oman päätöksensä päivässä. Hyväksynnän jälkeen Suomi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi.

17.-18.5. Niinistö vierailee Ruotsissa ja tapaa kuninkaan ja maan poliittisen johdon. Hän on arvioinut, että molempien maiden kannat ovat tiedossa tuolloin.