Järjestö myös tunnustaa, että se voi tarkoittaa tuen väärinkäyttöä.

– Olemme arvioineet, että tuen pitäisi olla huhti-toukokuussa 350 miljoonaa euroa tai enemmän, Matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä edustavan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo STT:lle.

Tuen pitäisi olla mahdollisimman suoraa mahdollisista väärinkäytöksistä huolimatta. Nopeus on Lapin mukaan tärkein asia kassakriisistä kärsivää alaa tukiessa ja väärinkäytöksiin tulee puuttua jälkikäteen valvonnalla.

– Ylivoimainen enemmistö tuesta menee juuri niin kuin pitääkin.

Lapin mukaan kaksiosainen tuki on hyvä, koska se auttaisi alaa sekä akuutissa kassakriisissä heti että toimintansa uudelleenkäynnistämisessä.

Hallituksen on tarkoitus viedä asiasta esitys eduskuntaan mahdollisimman pian. Lappi puolustaa ravintoloiden omaa tukea sillä, että alan myyntimenetykset ovat olleet poikkeuksellisen isot, jopa 90 prosenttia.

Niitä on tehostanut eduskunnan asettama toimintakielto.

Suomen Yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mukaan ravintola-alan ohella erillistä tukea pitäisi harkita myös tapahtumanjärjestäjille.

Myös tapahtumanjärjestäjät ovat kokoontumisrajoitusten myötä joutuneet sopeutumaan viranomaismääräyksiin. Esimerkiksi moni kesän festivaali on ilmoittanut peruutuksista tälle vuodelle.

– Jos päädytään jollain kriteereillä ravintoloiden auttamiseen, en näe mitään perustetta, miksi tapahtumajärjestäjiä ei kohdeltaisi tasa-arvoisesti, Kuismanen sanoo.

Ravintola-alalle ehdotetun tuen tulisi olla hänen mukaansa mahdollisimman suora. Tällöin ehtoja tuen saamiselle olisi vähemmän, mutta yritykset saisivat päättää sen käytöstä vapaasti tarpeittensa mukaan.

Mahdollisia väärinkäytöksiä voisi Kuismasen mukaan ehkäistä jälkikäteistarkastuksilla, joissa yritysten pitäisi osoittaa niiden liikevaihdon heikentyneen selvästi koronakriisin vuoksi. Jos yritys ei pystyisi osoittamaan selkeää vähentymistä, sen pitäisi palauttaa saamansa yleistuki.

Hallituksen perjantaina kertomaa alv-järjestelyä Kuismanen pitää selkeänä ja sanoo sen helpottavan yritysten kassatilannetta. Hallitus valmistelee esitystä alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen palauttamisesta yrityksille. Kyse on lainasta, joka pitäisi maksaa takaisin kahdessa vuodessa korkoineen.

– Alv tulee direktiivin mukaan aina kerätä ja sillä on tietyt alarajat. Alvien totaalinen anteeksianto ei ole ymmärtääkseni mahdollista, Kuismanen sanoo.

Suomen Yrittäjät kaipaa yhä yleistukea kaikille yrityksille. Se ehdottaa edelleen, että valtio hoitaisi määräajan yritysten sosiaalivakuutusmaksuja. Malli olisi yhdenmukainen kaikille yrityksille eikä altis väärinkäytölle, Kuismanen perustelee.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) puolestaan on muiden yritysjärjestöjen kanssa ehdottanut mahdollisuutta takautuvaan tappiontasaukseen. Siinä viime vuonna voittoa tehnyt mutta tälle vuodelle tappiota ennustava yritys saisi palautuksia viime vuonna maksetuista veroista. Tuki kohdistuisi kaikkiin yrityksiin alasta riippumatta.

– Julkisen talouden näkökulmasta raha tulisi kerättyä takaisin myöhemmin, kun yritykset palaavat voitolliseksi, EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.

Urrilan mukaan palautus olisi lähes automaattinen. Yrityksen pitäisi pyytää järjestelyä erikseen, mutta sen toteuttaminen ei sisältäisi viranomaisharkintaa.

– Järjestelyyn ei siis sisältyisi mitään normaalista verotusmenettelystä poikkeavaa väärinkäytöksen mahdollisuutta, joten siksikin se olisi erinomainen tapa tukea yrityksiä, Urrila sanoo.

STT–Ilkka Hemmilä