Helsingissä on niin oma korona-ryhmänsä kuin koko pääkaupunkiseudulla syyskuussa perustettu laaja pääkaupunkiseudun yhteinen koronakoordinaatioryhmä.

Vapaavuori on antanut väliin äkeää palautetta myös hallituksen suuntaan ja toivonut enemmän keskustelua metropolialueen kanssa.

– En halua ryhtyä pääministeriä enkä hallitusta neuvomaan, mutta totean kuitenkin, että kyse on paitsi terveyskriisistä, myös sosiaalikriisistä ja talouskriisistä. Ja talouskriisi tarpeeksi pahaksi äityessään voi aiheuttaa myös uusia terveysongelmia, jotka saattavat tietyssä tapauksissa olla jopa koronaa vakavampia, hän lausui tällä viikolla Ylen mukaan.

Myös esimerkiksi ravintoloiden valvontaa tehostetaan puuttumalla ravintoloissa tapahtuviin riskitilanteisiin. Ravintoloita pääkaupunkiseudulla voidaan jopa sulkea, jos määräykset eivät maistu.

Myöhemmin tällä viikolla pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suositteli myös muun muassa, ettei yli 20 hengen yksityistilaisuuksia järjestettäisi toistaiseksi lainkaan.

Uusimaa on koronan kiihtymisvaiheessa.

Vapaavuoren johtaessa koronatoimia, kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on ollut epidemiatorjunnan tehtävistä sivummalla.

– Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä toi tällä viikolla omasta mielestäni erittäin oikeita asioita. Olisin itsekin lähtenyt siitä, että ensin lähdetään tiukemmalla valvonnalla ja niin, että pidetään ravintolat pystyssä ja vältytään ikävältä konkurssiaallolta, Razmyar toteaa Demokraatille.

Toisaalta Razmyar on myös hiukan kriittinen.

– Tässä herää myös kysymys, olisiko nämä samat asiat pitänyt tuoda kenties pari viikkoa tai kuukausi sitten. Olisimme voineet aloittaa ravintoloiden valvonnan ja pistotarkastukset jo silloin. Sitä kautta ne muutamat ravintolat, joissa tartunta lähti leviämään, olisi ehkä suljettu ja oltaisiin omilla etukäteistoimilla vaikutettu siihen, minkälaiset mahdolliset rajoitukset ovat nyt tulossa, Razmyar sanoo.

– Olisimme voineet ennakoida paremmin tätä tilannetta, hän summaa.

Razmyar myöntää pohtineensa myös, tehtiinkö kuluneen neljän kuukauden aikana, jolloin koronatilanne oli helpompi, pääkaupunkiseudulla tarpeeksi.

– Kyllähän tämä toinen aalto on ollut kaikille ikään kuin tavalla tai toisella tiedossa.
Razmyar toteaa, että tilanne on nyt se mikä se on ja katsoo eteenpäin.

– Nyt on tosi tärkeää, että sekä hallitus että Helsinki keskustelevat näistä yhdessä ja kaikilla on tarvittava epidemiologinen ymmärrys ja tieto olemassa. On ihan päivänselvä asia, että paikallistasolla on myöskin tosi iso merkitys. Itselläni on ollut suhteellisen hyvät keskusteluyhteydet hallitukseen päin, mutta olen ymmärtänyt, että välillä se on ollut myöskin hieman haastavaa kaupunkien ja hallituksen välillä. Kaikkien pitää parantaa omaa juoksuaan, Razmyar sanoo.

Pääkaupunkiseudulla on välillä herättänyt myös pettymystä se, että koronatestauksessa kestää ja jäljitys on vaikeaa.

Razmyar toivoo tässä kohtaa myös ymmärrystä, koska Helsingissä ja sen ympäristössä väkeä on paljon.

– Pienellä paikkakunnalla voidaan jäljittää helpommin. Helsingissä on 650 000 asukasta. Se ei ole yksinkertaista.

Razmyarilla ei siis ole roolia pääkaupunkiseudun koronaryhmissä, mutta totta kai erilaiset rajoitukset koskevat myös hänen tonttiaan – esimerkiksi kulttuuritapahtumissa on kasvomaskisuosituksia.

– Aina jälkeenpäin katsottuna voi arvioida, että moni asia on varmasti mennyt ehkä toisin kuin itse on ajatellut. Meillä on sitten kuitenkin Helsingin kaupungin johtoryhmässä näitä asioita käyty. Tietenkään se ei ole niin perusteellista vaan lähinnä tiettyjen kohtien riipaisua.

– On tosi tärkeää, että kaupunki myös itse arvioi ja itse ainakin toivon ja lähden siitä, että me arvioimme myöskin sitä, kuinka me olemme onnistuneet. Yhtä tärkeää se arviointi on kuin se, miten hyvin hallitus on onnistunut.

Razmyar lähtee siitä, että kaikkien etu ja kaupungin etu on se, että yhteiskunta pysyy auki. Hänestä hybridimalli, jossa tehdään monia erilaisia toimia ja reagoidaan ennakoivasti vaikkapa sulkemalla tiettyjä paikkoja ja avaamalla heti kun on mahdollista, on toimiva. Tartuntatautilaki tarjoaa välineitä toimia.

– Sitten on paljon, mitä kaupunki voi omaehtoisesti tehdä ja teemme koko ajan. Meidän liikuntapaikoissa on kesästä lähtien pidetty turvaväleistä huolta, on ollut kylttejä ja on huolehdittu hygieniasta. Kyllä täällä tehdään paikallistasoisesti tosi paljon. Koko pääkaupunkiseudun alueen pitää myös tehdä linjauksia. Kyllä niissä pitää nyt tsempata ja myös omaa vauhtia parantaa. Ei voi jäädä odottamaan, mitä sieltä seuraavaksi on tulossa hallituksen toimesta, Razmyar sanoo.