Ensinnäkin nykyinen rahoitus ei mahdollista palvelupisteiden sijoittamista jokaiseen niemeen ja notkelmaan. Palkkojen harmonisointi, hoitotakuun toteuttaminen sekä se fakta, että vuosien 2010-2020 aikana sote-kustannukset ovat kasvaneet Keski-Suomessa 35%, pitävät huolen ettei joidenkin puolueiden ja ehdokkaiden mainostamaa jakovaraa ole. Keski-Suomen kunnista saadaan vuosittain tilinpäätöksien yhteydessä tietoa kasvavista sote-kustannuksista ja tilanne vain pahenee, mikäli jääräpäisesti yritetään pitää kiinni nykyisestä rakenteesta.

Rahoitusta suurempi ongelma on kuitenkin hoivaa ja turvaa tarjoavat kädet. Lääkäreistä, sairaanhoitajista ja sosiaalipuolen ammattilaisista on tässä maakunnassa huutava pula. Tilanne on erityisen vaikea maakunnan reunoilla ja haja-asutusalueilla. Jos työntekijöitä ei riitä nykyisen palveluverkon tarpeisiin niin miten tilanne paranee sillä, että terveysasemia perustetaan lisää?

Hyvinvointialue ei myöskään voi pakottaa ammattilaisia työskentelemään tietyn kunnan toimipisteessä sillä työntekijät äänestävät herkästi jaloillaan. Yksityisellä puolella on julkiseen nähden enemmän vetovoimaa. Keskisuomalaisen sivuilla on viime vuoden aikana ollut useita uutisia, joiden perusteella selkeä enemmistö sote-alan ammattilaisista ei halua työskennellä syrjässä olevissa ja pienissä yksiköissä. Niissä ei ole laajan työyhteisön tarjoamaa tukea, työn kuormitus on erittäin suuri ja henkilökohtaisen elämän järjestäminen on haasteellisempaa kuin taajamissa.

Kun vahvistetaan Viitasaaren terveysaseman palveluita niin samalla parannetaan puolentunnin päässä olevien kannonkoskelaisten ja pihtiputaalaisten palveluita. Sama Laukaan terveysaseman kohdalla, jonka monipuoliset palvelut hyödyttävät myös konneveteläisiä tai Keuruun asema multialaisia. Tällaisten vahvojen yksiköiden ja Jyväskylän keskussairaalan sekä Jokilaakson sairaalan ja Äänekosken terveyskeskussairaalan kautta luodaan kaikille keskisuomalaisille hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut. Näiden lisäksi otetaan palvelubussien, digitalisaation ja etävastaanottojen tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön.

Juuri tämä on Marinin hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena eli koota sosiaali- ja terveyspalvelut laajoille hartioille. Uudistus menettää merkityksensä, jos vaalit käydään yksittäisten kuntien ja terveysasemien näkökulmasta. Palveluiden saatavuus ei saa tulevaisuudessa riippua kuntarajoista. Sen sijaan meidän tulee pitää mielessä kokonaisuus ja tehdä siitä näkökulmasta oikeita ratkaisu, joilla saadaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aidat purettua, taattua riittävä henkilöstö sekä panostettua sosiaalipalveluiden nopeaan saatavuuteen.

Jokaisen äänestäjän tulisi nyt kysyä ehdokkailta millä rahalla ja henkilöstöllä vaalilupaukset täytetään.

Kirjoittaja on aluevaaliehdokas (sd.) Keski-Suomen hyvinvointialueella, valtuuston varapuheenjohtaja.