Pohjois-Irlannin unionistipuolue (DUP) kertoi vastustavansa sopimusta edelleen. DUP:n tuki on olennainen sopimuksen läpimenolle, kun Britannian parlamentti äänestää siitä lauantaina.

EU-komissio ja Britannia pääsivät torstaina sopuun muutoksista erosopimukseen ja julistukseen tulevasta suhteesta. Sopimukseen päästiin vain muutama tunti ennen kuin EU-johtajat kokoontuivat ratkaisevana pidettyyn huippukokoukseen Brysselissä. EU-johtajien odotetaan siunaavan sovun omalta osaltaan tänään illalla.

Britanniassa voimakasta arvostelua herättänyt backstop-varajärjestely on nyt korvattu uudella järjestelyllä, jolla estetään kovan rajan muodostuminen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille.

Pääministeri Theresa Mayn aikana EU kieltäytyi jyrkästi avaamasta sopimusta enää uudelleen, mutta sopimuksettomalla erolla uhanneen Boris Johnsonin noustua valtaan kanta muuttui. Syyskuusta lähtien komission ja Britannian välillä käytiin tiiviisti neuvotteluita.

Juncker: Lisäviivästyksille ei ole perusteita

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan sopimuksen myötä lisäajalle ei ole minkäänlaista tarvetta.

– Me olemme tehneet sopimuksen, joten ei ole perusteita lisäviivästyksille, se on tehtävä nyt, Juncker sanoi.

Hän kuitenkin muistutti, että sopimus vaatii hyväksynnän sekä Britannian että EU:n parlamenteilta.

Pääministeri Johnson vakuutti sopimuksen täyttävän Britannian brexit-tavoitteet. Hän toivoi, että sopimus saa tuen myös Britannian parlamentilta eikä uusia viivästyksiä enää tule.

– Se tarkoittaa, että Britannia lähtee ehjänä ja kokonaisena lokakuun viimeinen päivä, Johnson sanoi.

Rinne: Lauantaista tulee jännittävä päivä

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoo, että on vielä vaikeaa arvioida, saako vastavalmistunut brexit-sopimus vaadittavan hyväksynnän Britannian parlamentilta lauantaina. Mediatietojen mukaan näyttää hänen mukaansa siltä, että pääministeri Johnsonin pitää vielä tehdä töitä hyväksynnän eteen.

Suuri valiokunta käsittelee tänään Suomen kantaa tuoreeseen sopuun. Rinne ei usko, että Suomella olisi vastalauseita erosopimuksesta.

Päivitetyn erosopimuksen myötä Pohjois-Irlanti jäisi Britannian tullialueeseen ja hyötyisi Britannian neuvottelemista uusista kauppasopimuksista, mikä on ollut Britannian vaatimus.

Britannia ja EU ovat sopineet mekanismista, jolla varmistettaisiin, ettei Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajalle tarvita rajatarkastuksia. Britannian on sopimuksen mukaan perittävä EU:n tullit sellaisilta tuotteilta, jotka saattavat päätyä EU:n markkinoille.

Pohjois-Irlannissa noudatettaisiin tiettyjä EU:n sisämarkkinoiden sääntöjä.

Brexit on pantu huippukokouksen asialistan ensimmäiseksi aiheeksi. EU-johtajat kuulevat ensin Johnsonia ja jatkavat sen jälkeen keskenään.

Britannian on tarkoitus jättää EU kahden viikon päästä, lokakuun viimeinen päivä.

Turkki, laajentuminen ja budjetti jäävät varjoon

Brexit jyrää tälläkin kertaa huippukokouksen muut aiheet, vaikka asialistalla olisi vakavia ja tärkeitä aiheita.

EU-johtajien odotetaan tuomitsevan Turkin hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan yhtä suorasanaisesti kuin ulkoministerit maanantaina. EU-maiden lausunto oli poikkeuksellinen, koska maat tuomitsivat ensimmäistä kertaa Nato-kumppanin ja EU-hakijamaan toiminnan.

EU-johtajat palaavat myös keskusteluun laajentumisesta. Eurooppaministerit torjuivat aiemmin viikolla jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, mutta päätös jäi kiinni vain muutamasta maasta. Varsinkin Hollanti ja Ranska ovat varautuneita neuvotteluiden aloittamisesta maiden kanssa.

Vaikeana palana huippukokouksessa on neuvottelut tulevien vuosien budjetista. Suomi on puheenjohtajamaana toimittanut EU-maille pohjapaperin, josta käydään keskustelua.

Neuvottelut venyvät vähintään loppuvuoteen, mutta nyt tavoitteena on sopia budjetin koosta.

Kannat jakautuvat voimakkaasti nettomaksajien ja -saajien välillä. Komission on ehdottanut 1,11 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tiukan kurin viisikko Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat budjetin pitämistä yhdessä prosentissa.

Diplomaattilähteen mukaan Suomen pohjapaperissa on ehdotus kokonaissumman asettumisesta 1,03–1,08 prosentin välille. Ehdotus on kuitenkin herättänyt runsaasti vastaväitteitä.