Toiseksi eniten kannatusta sai kansanedustaja Sakari Puisto, 252 ääntä.

Jussi Halla-ahon tilalle nouseva Purra on ensimmäisen kauden kansanedustaja Kirkkonummelta Uudeltamaalta, ja hän on toiminut perussuomalaisten ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Hän on puolueen ensimmäinen naispuheenjohtaja ja kaiken kaikkiaan neljäs puheenjohtaja.

Varsinaisiin linjamuutoksiin Purra ei näe tarvetta, ja hän haluaa pitää tiivistä yhteyttä puoluekenttään.

Hän sanoi, että tärkein motiivi ryhtyä puheenjohtajaksi, oli puolueen tulevaisuus.

–  Itselleni ainoa tavoite politiikassa on edistää Suomen ja suomalaisten kannalta hyviä asioita.

Purran mukaan puolueen tavoitteena eduskuntavaaleissa vuonna 2023 on ykköspaikka. Hän on valmis pääministeriksi. Hän ei määrittele muita puolueita ystäviksi tai vihollisiksi, vaan hallitusyhteistyö käy niiden puolueiden kanssa, joiden kanssa perussuomalaiset pystyvät tavoitteitaan edistämään.

”Poliitikkojen kuuluu olla journalismin hampaissa”

Tuore puheenjohtaja ei näe yhtä paljon vastakkainasettelua perussuomalaisten ja median tai muiden puolueiden välillä kuin mitä Halla-aho on kuvaillut.

–  En näe mediaa monoliittina. Ymmärrän, että se koostuu toimittajista, joissa on eroja. Totta kai poliitikkojen kuuluu olla toimittajien ja poliittisen journalismin hampaissa, Purra sanoi.

Halla-aho kritisoi jälleen jäähyväispuheessaan muun muassa politiikan kommentaattoreita ja antoi ymmärtää heidän kohdelleen sekä häntä että puoluetta epäreilulla tavalla.

Purra ei aio käynnistää erillistä kampanjaa naisäänestäjien houkuttelemiseksi puolueeseen.

–  Uskon, että naisiin vetoavat aivan samat asiat kuin miehiin eli meidän linjamme.

Halla-aho ilmoitti väistymisestään kesäkuussa avaamatta tarkemmin ratkaisunsa taustoja. Hän sanoi paljastavansa niistä lisää kymmenen vuoden kuluttua.

Halla-aho nousi puolueen johtoon neljä vuotta sitten Jyväskylän puoluekokouksessa, jonka jälkeen osa perussuomalaisten silloisista kansanedustajista perusti oman eduskuntaryhmän ja myöhemmin puolueeksi rekisteröidyn Sinisen tulevaisuuden.

Muut ehdokkaat puheenjohtajaäänestyksessä Seinäjoella olivat Ossi Tiihonen ja Kristiina Ilmarinen. Tiihonen sai 181 ja Ilmarinen seitsemän ääntä. Lisäksi annettiin yksi tyhjä ääni.

Puheenjohtajahalukkuudesta ilmoittanutta Urpo Vähärantaa ei esittänyt kukaan, eikä hän siten saanut kannatusta.

Toiseksi jäänyt Sakari Puisto vaikutti tyytyväiseltä äänisaaliiseensa.

–  Olin kuitenkin varteenotettava ehdokas ja sain omia näkemyksiäni ja profiilia vietyä. Jännitti ihan viimeiseen saakka.

Hänen mukaansa perussuomalaiset saivat pätevän ja asialle omistautuneen puheenjohtajan. Hän on valmis tukemaan Purraa.

–  Minun osaamiseni on käytössä puoluejohtajalle ja puolueelle ihan niin kuin aina aiemminkin.

Purra sanoo pyrkineensä lisäämään asiakeskeisyyttä

Ennen kansanedustajaksi nousemista Purra työskenteli perussuomalaisten puoluetoimistolla poliittisena suunnittelijana. Hän onkin sanonut, että on puolueen nykyisen linjan kannalla, kun on ollut sitä itse luomassa.

Koulutukseltaan Purra on valtiotieteiden maisteri.

Purra määrittelee perussuomalaiset kansallismieliseksi ja isänmaalliseksi puolueeksi, jonka kansallismielisyys nojaa moniin perinteisiin eettisiin ja kristillisiin arvoihin. Hänen mukaansa perussuomalaisuus edustaa käytännöllisemmällä tasolla ajatusta siitä, että valtion tehtävä on suojata kansalaisiaan ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan holhoamatta tai rajoittamatta silti liikaa.

Purra sanoo pyrkineensä työssään lisäämään perussuomalaisen politiikan asiakeskeisyyttä ja asiallisuutta muuttamatta silti puoluetta liian etäiseksi ja laimeaksi.

Purra on toiminut eduskunnassa hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Hän on mukana myös kuntapolitiikassa.

Purra asuu miehensä, lastensa ja perheen eläinten kanssa Kirkkonummella. Hän kertoo viettävänsä vapaa-aikaansa lukemisen, liikkumisen, mökkeilyn ja ruuanlaiton parissa.