– Vaikka liittojen elimellinen yhteys vasemman laidan politiikkaan on aina ollut selvää, ovat viime kuukaudet riisuneet viimeisetkin naamiot. Liittojen kova oppositiopolitiikka on antanut varsinaiselle demarijohtoiselle eduskunnan poliittiselle oppositiolle tilaa keskittyä muihin asioihin, Purra muun muassa sanoi.

Hän kirjoitti myös, että SAK:n julistuksen poliittinen osio oli lähes sanasta sanaan samasisältöinen kuin SDP:n kommentit budjetista.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi Purran pyrkivän vakuuttamaan purkauksellaan suurta yleisöä siitä, että ammattiyhdistysliike on väärässä ja se pyrkisi väärin motiivein ja argumentein kritisoimaan hallitusta ja hallitusohjelmaa. Samalla Purra yrittää nostaa hallituksen omien toimien hyväksyttävyyttä.

Eloranta ei usko, että Purran puheilla on kaikupohjaa työntekijöiden keskuudessa tai että se muuttaisi SAK:n liittoihin kuuluvien analyysia ja tulkintaa hallitusohjelmasta.

– Se kokonaisuus on kuitenkin sen verran karun näköinen, että eivät tällaiset ulostulot nauti kyllä kovin suurta uskottavuutta meidän väen keskuudessa. En usko, että sellaista vaikutusta on.

SIIHEN, että Purra ymppää SDP:n ja SAK:n näkemykset yhteen, Eloranta toteaa, että jokainen tekee oman analyysinsa.

– SDP tekee omaa työtänsä ja me teemme omaa. Emme me näitä tekstejä niin sanotusti ristiintsekkaa. Jos budjetti on sen näköinen kuin se on, sittenhän se työväenliikkeen analyysi varmaan on tämännäköinen. Me (SAK) katsomme tietenkin erityisesti sitä, miten tämä vaikuttaa työntekijöiden asemaan, oikeuksiin, etuihin ja edunvalvontamahdollisuuksiin.

Eloranta toteaa myös, että ei ole ollut vain SAK:n analyysi, että sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset ovat todella merkittäviä monien ihmisten toimeentulon kannalta.

– Hallitus ei ole eikä kai haluakaan tehdä kunnollisia kokonaisvaikutusarvioita siitä, miten ne usein iskevät samoihin perheisiin ja ihmisiin aiheuttaen moninkertaiset hyvinvointi- ja toimeentulotappiot.

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että myös oikeuskansleri pitää hallituksen esitystä sosiaali­tukien heikentämisestä puutteellisena.

– Tämä nyt on vähän tällainen tapa, että hyvin lyhyillä varoitusajoilla mennään eteenpäin. Se ei tietysti kovin hyvää kuvaa anna lainvalmistelusta. En tiedä, miksi on niin kovin suuri kiire, eikö sitten ole luottamusta, että rauhallisemmalla aikataululla näitä asioita saadaan ylipäätänsä tehtyä, Jarkko Eloranta pohtii hallituksen ryntäilyä.

RIIKKA Purra väittää kirjoituksessaan muun muassa, että sairausajan palkassa nykyjärjestelmä säilyy. Paikallinen sopiminen puolestaan toteutuisi ministerin ajattelussa Teollisuusliiton sopimuksen mukaisesti laajentamalla sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin. Myös yleissitovuus säilyisi Purran mukaan nykylaajuudessaan.

Jarkko Eloranta ei tällaisia näkemyksiä niele.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimisesta hän toteaa ymmärtäneensä, että siellä pitää olla paikallisen sopimisen työryhmä perustettuna ja jos pääluottamusmiestä ei ole, pitää taata työryhmän edustavuuden tasapuolisuus. Lisäksi toimialat ovat hyvin erilaisia, jolloin mahdollisuudet tasaveroiseen sopimiseen voivat olla hyvin erilaisia.

– Sen takia työehtosopimusosapuolten pitäisi määritellä se, miten eri toimialoilla tehdään paikallista sopimista.

Eloranta huomauttaa myös, ettei hallituksen paikallisen sopimisen laajentaminen loppuisi tähän, vaan järjestäytymättömät yritykset saisivat mahdollisuuden käyttää sopimusoikeutta.

– Se tietysti pitkässä juoksussa rapauttaa koko työehtosopimusjärjestelmää. Tätähän he eivät myönnä tai halua ymmärtää, että näinhän tässä saattaa käydä.

SAK:n mukaan hallituksen toimien seurauksena yrityksillä olisi entistä vähemmän kannusteita järjestäytyä ja tätä kautta yleissitovuus murtuisi.

– Paikallisen sopimisen lisäämismahdollisuuksilla, joilla voitaisiin ohittaa työehtosopimukset, nykyistäkin yleissitovuutta pystytään aika reippaasti murentamaan. Kyllä meidän tulkinta ja analyysi on hyvin toisenlainen kuin hallituksen.

Eloranta pitää myös selvänä, että lainsäädäntömuutos sairausajan palkassa heijastuisi tavalla tai toisella työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Käytännössä työnantajapuoli saisi neuvotteluvaltin ja työntekijät joutuisivat jollakin tavalla kuittaamaan sen, että ensimmäinen sairausajan päivä säilyisi jatkossakin palkallisena.

SAK ja sen ammattiliitot ovat aloittamassa ensi viikolla poliittisia työtaistelutoimia.

Eloranta on kiinnittänyt huomiota siihen, että niin Purra kuin muutkin hallituspuolueiden edustajat pyrkivät argumentoimaan, että kyse olisi siitä, että Hakaniemen ay-johtajat tahtovat pönkittää omaa asemaansa. Elorannan mukaan kuitenkin nimenomaan kentältä tulee viestiä, että ay-liikkeen pitäisi ryhtyä kovempiinkin toimiin kuin nyt on ilmoitettu.

– Kyllä paine tulee kentältä meihin päin eikä meiltä kenttään päin.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kutsunut työmarkkinajohtajat ensi keskiviikkona neuvottelemaan virka-asuntoonsa Kesärantaan.

Eloranta sanoo, että on hyvä, että pääministeri haluaa käydä tilannetta läpi ja kuulla työmarkkinaosapuolten huolia ja näkemyksiä.

– Ilman muuta se on sinänsä myönteinen asia. En nyt usko, että tämä yhdellä tapaamisella vielä ratkeaa, mutta keskusteluyhteys on aina hyvä (olla).

Toisaalta Eloranta näkee, että hallitusohjelmasta johtuen tilanne on niin vino, ettei sen luomista lähtökohdista käsin ole mitään edellytyksiä lähteä rakentamaan kokonaisuutta.

– Jos sitten malttia ja vastaantuloa on sieltä puolen nähtävissä, sitten ehkä pelikenttä tasoittuu niin, että jonkinnäköistä järkevää keskustelua voidaan käydä. Mutta tällä hetkellä edellytykset ovat todella vaikeat johtuen vinosta hallitusohjelmasta.