Tuoreimman Euroopan huumeraportin mukaan Suomessa tapahtuu Euroopan eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia. Malm kehottaa ottamaan esimerkkiä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten mallista, miten ongelmaa voitaisiin hoitaa.

Eksoten alueella on saatu positiivisia kokemuksia alaikäisten nuorten päihderyhmästä, joka tarjoaa viikoittain ohjelmaa nuorille. Malm ehdottaa samanlaisten päihdepalveluiden tarjoamista ympäri Suomea.

14-17-vuotiaita nuorisopsykiatrian palveluiden piirissä olevia on kokoontunut kerran viikossa järjestetyn ohjelman pariin Imatralla. Heidän taustaltaan löytyy päihteidenkäyttöä, ongelmia kotona ja koulussa sekä kokemusta rajojen puutteesta.

Hän huomauttaa, että nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt Suomessa viimeisten 10-15 vuoden aikana. Vastaavaa myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut huumeiden käytössä.

Viranomaiset arvioivat, että Suomen päihdepalvelut eivät ole tarvittavalla tasolla. Lupa- ja valvontavirasto Valvira on ottanut tänä vuonna kantaa perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen resurssointiin. Sen mielestä palveluja ei ole ollut oikea-aikaisesti tai riittävästi saatavilla, ja riskinä on, että nuori jää täysin ilman palvelua ja hoitoa.

– Selvityksien mukaan nuorille keskitettyjä korjaavia palveluja oli vain vähän tai ei ollenkaan ja kuntoutukseen tai katkolle oli vaikeaa päästä. Hoitoon pääsy oli helpompaa, jos nuorella oli perhettä tai läheisiä, jotka vaativat palvelun saamista. Näin ei tietenkään saisi olla, Malm korostaa.

Yhteiskunnallinen tilanne ja palveluiden heikko saatavuus koronan aikana on hänen mukaansa pahentanut päihteiden käyttäjien arkea. Malm vaatii, että palveluiden järjestämisessä on varmistettava julkisen puolen ja järjestöjen toimiva yhteistyö. Hän ottaa esimerkiksi ohjaamo-toiminnan, monialaisen nuorille kohdennetun palvelun, jonka avulla on pystytty auttamaan nuoria, joilla on ongelmia useammalla eri elämän osa-alueella

Malm painottaa, että huumeiden käyttöön johtaviin taustatekijöihin pitää kiinnittää enemmän huomiota. Näitä ovat esimerkiksi kodin ongelmat, ylisukupolvinen huono-osaisuus, mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja liian vähäinen koulun tuki.

– Aina ennaltaehkäisevä työ ei kuitenkaan riitä, ja silloin nopea pääsy päihdepalveluiden piiriin on kriittistä. Sotealan työntekijä- ja resurssipula näkyy myös päihdehuollossa, ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen pitää ottaa ykköstavoitteeksi. Myös matalan kynnyksen palveluita pitäisi olla enemmän.

Hän muistuttaa, että moni päihdeongelmasta kärsivä pelkää hakeutua hoidon piiriin viranomaisten tai rangaistuksen pelosta. Norjassa teetetyn kyselyn mukaan 40 prosenttia nuorista ei uskaltanut yliannostustilanteessa soittaa apua paikalle. Malm sanoo, että Suomessa pitäisi tarkastella toimiiko rangaistavuus päihdepolitiikan työkaluna.

– Rangaistavuutta pitää tarkastella kokonaisuutena ja löytää malli, joka vähentää huumeiden käyttöä, haittoja ja mahdollistaa samanaikaisesti hoitoon pääsyn. Hoi­toon pääsy, kuntoutus ja käytön lopettami­nen on aina edullisempaa ja inhimillisempää päihdepolitiikkaa kuin hoi­tamatta jättäminen.