Tiedotteen mukaan tämä on suuri riski vankilaturvallisuudelle, viranomaistoiminnalle ja yhteiskunnan luottamukselle, ja Rikosseuraamuslaitos on tehostanut toimintaansa järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttamispyrkimysten ehkäisemiseksi.

– Tutkimusten mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen sidoksissa olevat henkilöt ovat usein sosiaalisesti taitavia ja manipulatiivisia. Vankilat muodostavat työympäristön, jossa riski epäasiallisen vaikuttamisen, painostamisen ja uhkailun kohteeksi joutumiselle on tavallista suurempi, tiedotteessa kommentoidaan.

Järjestäytyneen rikollisuuden on havaittu pyrkivän vaikuttamaan paitsi nykyiseen henkilökuntaan, myös hakeutumaan alan virkoihin ja rikosseuraamusalan koulutukseen.

– Vastaavaa kehitystä on havaittu myös esimerkiksi Ruotsissa, jossa jopa joka kolmas Kriminalvårdenin työntekijä kertoo tietävänsä tai uskovansa, että vankeinhoidossa esiintyy soluttautumista tai muuta epälojaalia toimintaa, tiedotteessa sanotaan.

JÄRJESTÄYTYNYT rikollisuus pyrkii jatkamaan rikollista toimintaa ja lisäämään vaikutusvaltaansa sekä vankiloiden sisällä että laillisissa yhteiskunnan rakenteissa.

Risen mukaan vaikuttamiskeinoja ovat muun muassa painostus, uhkailu, maalittaminen ja kiristäminen, jotka voivat kohdistua vankeihin, virkamiehiin tai heidän läheisiinsä. Virkamiehiä saatetaan myös yrittää lahjoa tai heidän kanssaan voidaan pyrkiä luomaan henkilökohtainen ystävyys- tai seurustelusuhde.

Vaikuttamispyrkimysten ja soluttautumisen avulla pyritään esimerkiksi salakuljettamaan luvattomia aineita ja esineitä vankilaan, sotkemaan keskeneräisiä esitutkintoja, keräämään tietoja vangeista ja henkilökunnasta tai vankiloiden turvatekniikasta.

Vuodesta 2022 alkaen Rikosseuraamuslaitos on selvittänyt noin kymmenen tapausta, joissa virkamiehen on epäilty olevan kiinteässä ja vankilaturvallisuutta vaarantavassa yhteydessä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Näiden lisäksi on suurempi määrä tapauksia, joissa epäammatilliset suhteet eivät suoraan liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mutta vaarantavat turvallisuutta ja voivat johtaa tiiviimpiin suhteisiin.

– Tietoon tulleisiin tapauksiin on viime vuosina puututtu aiempaa jämäkämmin. Jos virkamies tekee yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, tapahtuipa se hänen omasta halustaan tai painostuksen seurauksena, hän muodostaa aina turvallisuusuhan sekä kollegoilleen että koko viranomaisorganisaatiolle, vaikka kyse ei olisi varsinaisista rikoksista, sanoo operatiivisen vastuualueen johtaja Riitta Kari.

RISKEJÄ pyritään Karin mukaan minimoimaan myös tilaratkaisuilla. Rikosseuraamuslaitos perusti vuonna 2022 Riihimäen, Sukevan ja Turun vankiloihin tehostetun valvonnan osastot järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä oleville vangeille.

Ratkaisu on onnistunut vähentämään muihin vankeihin kohdistuvaa painostusta, vaikka ei olekaan sitä täysin poistanut.

Lisäksi järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautuville järjestetään tiedotteen mukaan tukea kaikissa Suomen vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumista tukevaa exit-toimintaa harjoitetaan yhteistyössä keskusrikospoliisin ja Aggredin kanssa.