Politiikka
8.3.2017 11:36 ・ Päivitetty: 8.3.2017 11:36
Rinne ja Harakka viittaavat Ruotsin varoittavaan esimerkkiin: ”Onko Suomessakin ihan pakko tarjota kultalautasella riskitön bisnes monikansallisille sote-yrityksille?”
SDP:n verovastaava, kansanedustaja Timo Harakka totesi tänään SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen kanssa järjestämässään tiedotustilaisuudessa, ettei Juha Sipilän (kesk.) hallitus ole edelleenkään kiinnittänyt vakavaa huomiota veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseen, vaikka se on ollut isoin kritiikin kohde myös monikanallisia terveysyrityksiä kohtaan Suomessa.
He esittelivät medialle SDP:n hallituksen sote-malliin tarjoamia muutoksia, joiden avulla sote-yritykset saataisiin maksamaan verot Suomeen täällä kertyneistä voitoista.
– Hallitus on ollut äärettömän haluton puuttumaan aggressiivisen verosuunnitteluun. Vielä oppositiojohtajana Sipilä jopa vaati, että veroparatiisit suljetaan. Nyt hallitus on kuitenkin noudattanut politiikkaa, joka on ollut parhaimmillaan välinpitämätön aggressiivista verosuunnittelua kohtaan, ja parhaimmillaan se on ollut siihen kannustamassa, Harakka sanoi.
Suomen ja hallituksen lepsu suhtautuminen näyttää Harakan mukaan tällä hetkellä takaperoiselta, kun EU:kin on ruvennut entistä pontevampiin toimiin veronkiertoa vastaan.
Suuryritysten osuus veroista ”rääpälemäinen”.
Rinne ja Harakka nostivat Ruotsin sosiaali- ja terveyspalvelut varoittavana esimerkkinä esiin. Harakka kuvaili, miten länsinaapurissa sote-bisneksen pääomantuotto alkaa olla jo parempi kuin Spotifyn.
– Suuryritysten (sote-alan) osuus veroista on rääpälemäinen. Ruotsissa verotettavaa tuloa on päästy siirtämään laajamittaisesti ulkomaille. Pitääkö virhe toistaa Suomessa? Onko Suomessa ihan pakko tarjota kultalautasella riskitön bisnes monikansallisille yrityksille?
Lisää aiheesta
Ruotsin verohallinnon mukaan esimerkiksi vuonna 2014 suuret sote-yritykset tekivät 56 prosenttia alan liikevaihdosta, mutta pienet ja keskisuuret yritykset maksoivat silti 78 prosenttia alan veroista.
Antti Rinne kertoi jutelleensa Ruotsin demaripääministerin Anders Löfvenin kanssa. Löfvenin viesti terveyspalvelujen yksityistämisestä on, että jos kerran päästää julkisen sektorin rapautumaan, tämän jälkeen on vaikeaa tehdä korjaavia liikkeitä.
Silloin on olemassa vain Attendo, Mehiläinen…
Timo Harakka painotti, että SDP on huolissaan julkisista palveluista, mutta kantaa samalla huolta myös reilun kilpailun varmistasesta.
– Nyt on tulossa sote-lainsäädäntö joka ei varmista sitä, että pienillä ja paikallisilla yrityksillä olisi mahdollisuus kilpailla monikansallisia terveysyrityksiä vastaan, Harakka sanoi ja lisäsi, että jos monikansalliset yritykset pystyvät kiertämään parinkymmenen prosentin yhteisöveron, niillä on samanmoinen kilpailuetu.
Antti Rinne summasikin, että soten pakkoyhtiöittäminen on täysin tarpeetonta.
– Haluamme verorahat palvelujen tuottamiseen ja tukiverkkoihin.
Rinne kuvasi, miten hallituksen mallissa maakuntavaltuustot valitaan tammikuussa 2018 ja niiden toiminta alkaa maaliskuussa. Jo saman vuoden kesällä pitäisi olla päätös siitä, miten julkisen sektorin yhtiöittäminen toteutetaan. Tällaisella vauhdilla Rinne ei kuitenkaan usko julkisen puolen yhtiöittämisen etenevän.
– 2019 alussa ei varmasti ole julkisen sektorin soteyhttiöitä. On olemassa Attendo, Terveystalo ja Mehiläinen, joihin sitten ihmiset ilmoittautuvat, Rinne sanoi.
Kiireen vuoksi yksityiset terveystoimijat saavat siis mielettömän edun.
– Tämä on meillä se huoli. Ei sitä vastaan ole mitään, että ihminen pääsee valitsemaan. Kokonaisuus pitää rakentaa niin, että se joka kerää verorahat myös päättää, miten tuotanto toteutetaan. Meidän mielestä järjestäjätahon pitäisi olla päätuottaja ja käyttää arvionsa mukaan yksityistä ja kolmatta sektoria ja myös kuntia ja kaupunkeja, silloin kun järjestäjätaho arvioi, että ne voivat toimia tuottajina.
Pitääkö julkista sektoria pitää mahdollisen yksityisen konkurssin varalta miehitettynä?
Rinteen mukaan hallituksen nyt suunnittelema sote-malli johtaa kustannusten kasvuun ja asiakasmaksujen nousuun. Se vähentää verotuloja, yksityisten yritysten voitot kasvavat ja kansalliset palvelut heikkenevät.
Rinne uskoo myös, mikäli hallituksen suunnittelema malli toteutuu, että isot yksityiset terveystoimijat pääsevät luomaan joillekin alueille kustannuksia nostavan yksityisen monopolin.
– Jos tulee taloudellisia vaikeuksia niin kuin Ruotsissa ja Tanskassa on käynyt ja firma meneekin konkurssiin, mitä sitten tehdään? Pitääkö pitää julkinen sektori siltä varalta miehitettynä? Rinne kysyi ja Harakka vaati jonkinlaista sanktiopykälää tällaisen kehityskulun estämiseksi.
Antti Rinne muistutti terveyden huollon pakkoyhtiöittämisestä myös, että osakeyhtiön logiikka on suoraan lain mukaankin se, että sen pitää tuottaa voittoa omistajille. Näin ollen lain sallima verosuunnittelun mahdollisuus käytettäisiin hyväksi myös julkisen puolen yhtiöissä.
– Jos mietitte, mitä on tapahtunut valtion yhtiöissä, niin siellähän on tehty aggressiivista verosuunnittelua, siis valtion omistamissa yhtiöissä. Mitä tapahtuu sote-yhtiöissä? Niihinhän on tulossa hallitusammattilaisia. Siellä on estetty vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden tulo hallintoon mukaan. Hallitusammattilaisen tehtävä on yrityksen edun ajaminen, Rinne sanoi hallituksen kaavailuihin viitaten.
Hän kauhisteli myös, mitä edellämainittu tarkoittaa esimerkiksi yhtiöitetyissä vammaispalvelussa ja lastensuojelutapausten hoitamisessa. Tämäkin puoltaa Rinteen mukaan sitä, ettei ole mitään järkeä lähteä yhtiöittämään koko sote-järjestelmää.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.