Ulkoasiainneuvosto kokoontui Brysselissä jo eilen. Ulkoministerit keskustelivat Syyrian tilanteesta.

Neuvosto muun muassa kehotti Turkkia lopettamaan yksipuoliset sotilaalliset toimet Koillis-Syyriassa ja vetämään joukkonsa pois.

– Ulkoasiainneuvosto hyväksyi eilen minun arvioni mukaan vahvat päätelmät Syyrian tilanteesta, Rinne sanoi.

Rinne muistutti, että asiantuntijoiden mukaan 400 000 ihmistä saattaa lähteä liikkeelle ja Syyriassa ja Turkissa on jo ennestään noin 10 miljoonaa pakolaista.

Humanitäärinen tilanne on vaikea. Myös ilmeisesti merkittävä määrä vangittuja isis-taistelijoita on päässyt vapaaksi.

– Joidenkin arvioiden mukaan Syyriassa Turkin rinnalla taistelevissa joukoissa on aika paljon samankaltaisuutta isis-joukkoihin verrattuna, Rinne sanoi ja lisäsi, ettei tämä ole omiaan lisäämään eurooppalaista ja tuon alueen turvallisuutta.

– Näihin täytyy löytää yhteisiä vastauksia.

Kypros on ollut huolissaan, että Turkki poraa heidän aluevesillään koeporauksia. Kypros on vaatinut painostustoimia suhteessa Turkkiin.

Eilen ulkoasiainneuvosto keskusteli Turkin jatkuvista poraustoimista itäisen Välimeren alueella. Neuvosto päätti eilen pakotejärjestelmän asettamisesta. Siihen voi listata tahoja, jotka rikkovat alueella porauskieltoa. Tarvittaessa listausten pohjalta voidaan ryhtyä tiukempiin toimenpiteisiin.

Rinne muotoili niin, että Suomen näkökulmasta on tärkeää, että EU:n reaktio suhteessa Turkkiin on tasapainoinen.

– On myös tärkeä varmistaa että EU:n ja Turkin muuttoliikeyhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, hän jatkoi.

– Me olemme äärimmäisen vaikean kysymyksen edessä, jos tilanne kehittyy sillä tavalla, että Eurooppaan suuntautuu merkittävästi ehkä isompia pakolaisvirtoja kuin 2015 suuntautui. Sitä en osaa sanoa, onko näin tapahtumassa tällä hetkellä. Tiedän vain, että ihmisiä on liikkeellä paljon Syyrian sisällä, Rinne sanoi.

Rinteeltä kysyttiin myös, että mitä pitäisi tehdä, jotta EU saisi asetettua Turkille pakotteita myös sen vuoksi, että maa on hyökännyt Syyrian puolelle.

Rinne ei avannut tilannetta tarkemmin, mutta sanoi, että ulkoasiainneuvostossa on käyty keskustelua myös muista mahdollisista toimenpiteistä.

– Sanoisin, että pitää arvioida tilannetta tarkkaan ja arvioida eri toimenpiteiden vaikutuksia tarkkaan. Samalla pitää olla täysin selvänä se, että Turkki on hyökännyt väkivaltaisesti toiseen maahan, synnyttää siellä pakolaisuutta, tappaa ihmisiä. Kaikki tämä on asia, jota ei voi hyväksyä missään tapauksessa. Minusta on ollut tähän asti erittäin hyvä, että esimerkiksi ulkosaiainneuvostossa ei sotkettu keskenään tuomitsemista ja siihen liittyviä toimenpiteitä ja sitten toisaalta pakolaisuutta.

– Meidän lähtökohta on se, että sota siellä pitää saada loppumaan. Jos se ei ole loppumassa säällisessä ajassa, se tarkoittaa sitä, että EU tulee miettimään myös muita toimenpiteitä.

Kuten pakotteita?

– Mahdollisesti, Rinne vastasi.

– On olennaista, että EU:n reaktio Turkin toimiin on tasapainoinen ja että otamme huomioon kaikki vaikutukset. On tärkeää varmistaa EU:n ja Turkin muuttoliikeyhteistyön jatkuvuus, Rinne painotti toistamiseen virallisena lausuntonaan asiasta.

Tällä viikolla eletään myös brexit-neuvottelujen h-hetkeä. Rinteen mukaan Euroopan komissio ja Britannia ovat käyneet viikonlopun aikana hyvin rakentavia keskusteluja.Tänäänkin on ilmeisesti saatu uusia avauksia Britannialta.

– Todella toivon, että tästä löydetään kokonaisuus, jotta voidaan välttää kova brexit.

Jos näin ei tapahdu, se tietäisi Rinteen mukaan Euroopalle ja Britannialle nykyistä heikompaa taloutta ja epävarmempia aikoja.

– Tämän vuoksi olen kiirehtinyt eri valtionpäämiesten kanssa, jotta Britannian esitykset malleista kiistan ratkaisemiseksi tulisivat mahdollisimman nopeasti.

Brexit-neuvotteluun mahdollisen jatkoajan hakeminen voi tulla myös pöydällä. Myös ylimääräinen brexit-huippukokous ennen lokakuun loppua on Rinteen mukaan mahdollinen. Kaikki on auki.

– Toivoa sopii, että tilanne on selkeämpi perjantai-iltana, Rinne sanoi.

EU:n huippukokous päättyy perjantaina.

Rinne sanoi, ettei ole ennustaja, kun häneltä kysytiin, voisiko brexit-sopu olla jo tällä viikolla mahdollinen.

– Nyt minulla on ensi kerran koko prosessin aikana tunne, että Britannia on todella yrittämässä. Kysyin (Boris) Johnsonilta (Britannian pääministeri) viime lauauntaina, että onko hän nyt tosissaan hakemassa sopua, joka voisi johtaa aidosti tulokseen. Kyllä hän silloin vakuutti, että näin on. Sen on sen jälkeen Britannian toimintakin osoittanut, että kyllä nyt on tavoite saada sopimus aikaiseksi, Rinne totesi.

Brysselissä järjestetään 17. ja 18. lokakuuta Eurooppa-neuvoston kokous sekä ilman Britanniaa kokoontuva Eurooppa-neuvosto (artikla 50). Lisäksi 16. lokakuuta järjestetään sosiaalihuippukokous.

Eurooppa-neuvostossa EU-johtajat keskustelevat EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä puheenjohtajamaa Suomen tekemän työn perusteella, EU:n strategisen ohjelman jatkotoimista vuosiksi 2019–2024 sekä edellä mainituista Turkin ja Syyrian tilanteesta.

Suomen tavoite on käynnissä olevalla EU-puheenjohtajakaudellaan käynnistää neuvottelu EU:n laajentumisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Jäsenmaat ovat jakautuneet asiassa eri kantoihin.

Monimuotisesta rahoituskehyksestä on tavoite käydä Eurooppa-neuvostossa tärkeä syventävä keskustelu puheenjohtajamaan aloitepaperin pohjalta.

Rahoituskehyksessä oikeusvaltioperiaate, maahanmuutto ja ilmastokysymykset ovat asioita, joissa etenkin tarvitaan Rinteen mukaan lisäkeskustelua.

Suomen tavoite on yhä monivuotisen rahoituskehyksen syntyminen omalla puheenjohtajakaudellaan, joka päättyy vuoden lopussa.

– Mutta nyt kun on käynyt pitkän keskustelun Charles Michelin kanssa, on lisääntynyt sellainen tunne, että aika moni kokee, että ei ole mahdollista saada tämän vuoden aikana ratkaisua, Rinne pohti.

Hän tapasi eilen Suomessa Eurooppa-neuvoston joulukuussa aloittavan uuden puheenjohtaja Charles Michelin.