Politiikka
24.10.2019 07:37 ・ Päivitetty: 24.10.2019 13:59
Rinne tuoreessa kirjassa: Myös islaminuskoisille kirkollisveroa
Pääministeri Antti Rinne (sd.) määrittelee itsensä auktorisoidussa elämäkerrassa Antti Rinne – Koko tarina (Into) tapakristityksi.
Hän näkee kirkot tärkeinä yhteiskunnallisina instituutioina. Suomessa kirkollisveroa saavat vain luterilainen ja ortodoksinen kirkko.
Toimittajien Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen kirjoittamassa kirjassa todetaan, että islaminuskoa tunnustavan väestön määrä kasvaa Suomessa sekä syntyvyyden että maahanmuuton seurauksena. Tämä panee Rinteen pohtimaan kulttuurillisen eheytyksen ja uskontojen yhteisymmärryksen seuraavaa askelta.
Pääministeri kertoo kannattavansa sitä, että Suomessa toimiville islamilaisille seurakunnille annettaisiin samanlainen oikeus veroon kuin luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla.
– Sen avulla voisimme varmistaa, ettei islamilaisia seurakuntia rahoiteta ulkoapäin, Suomessa asuvat muslimit voisivat rahoittaa itse yhteisöään, Rinne sanoo kirjassa.
Rinteen mukaan toive verotusoikeudesta on noussut useasti esiin tapaamisissa islamilaisten seurakuntien edustajien kanssa.
– Muslimit ovat kysyneet, voisivatko he saada verotusoikeuden. Se osoittaa, että he haluavat integroitua yhteiskuntaamme keräämällä itse varallisuutta omaan uskonnolliseen toimintaansa. Merkittävintä ei ole minun kantani, että he voisivat kirkollisveroa kerätä, vaan heidän halunsa olla suomalaisen yhteiskunnan osana samalla tavalla kuin evankelis-luterilaiset ja ortodoksit, Rinne toteaa.
Lisää aiheesta
Hallituksessa kirkollisasioista vastaava ministeri Hanna Kosonen (kesk.) kommentoi Demokraatille, ettei ole vielä ehtinyt nähdä Antti Rinteestä kertovaa kirjaa.
Hän muistuttaa, että kirkollisverotuksesta säädetään ensisijaisesti verolainsäädännössä, joka kuuluu valtiovarainministeriön toimialaan, ja kommentoi asiaa lähinnä uskonnonvapauden näkökulmasta.
– Uskonnonvapaus on perusoikeus ja valtion tulee myös aktiviisin toimenpiteiden luoda edellytyksiä sille, että uskonnonvapaus voi toteutua käytännössä. Rahoitus on osa käytännön toimintaedellytyksiä. Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan muodossa toimii monia eri uskontokuntia edustavia yhteisöjä – suurimpia ovat muun Jehovan todistajat, Vapaakirkko ja Katolinen kirkko. Islamilaisia yhteisöjä on lukumääräisesti paljon, mutta jäsenmäärältään ne ovat varsin pieniä. Lähtökohtaisesti kaikkia rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti.
Kosonen muistuttaa, että valtio tukee rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa vuosittain jaettavilla avustuksilla, joita jaetaan pääsääntöisesti yhdyskuntien jäsenmäärien suhteessa.
– Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat myös periä jäseniltään jäsenmaksuja, jotka voivat olla tuloihin sidottuja, kuten kirkollisverokin on, hän sanoo.
Juttuun lisätty ministeri Kososen kommentit kello 16.59.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.