Rinne Ylelle EK:n ratkaisusta: ”Jos olisin pääministeri, olisin jo kutsunut työmarkkinakeskusjärjestöt samaan pöytään”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati  Yle Tv 1:n Ykkösaamussa pääministeri Juha Sipilää (kesk.) puuttumaan EK:n keskusjärjestösopimusten irtisanomisesta käynnistyneeseen työmarkkinakriisiin. Rinne näki EK:n ratkaisun jatkumona keskusjärjestön pitkäaikaiselle tavoitteelle, jossa sopiminen tapahtuisi paikallisella tasolla jopa ohi liittotason.

– Nyt kuljetaan kohti sellaista yhteiskuntaa, jossa on iso riski jakautumiselle ja työmarkkinahäiriöille. Minusta on hölmöä, että EK heitti roskakoriin yhden välineen tilanteen hallinnassa.

– Jos olisin pääministeri, olisin jo kutsunut työmarkkinakeskusjärjestöt samaan pöytään miettimään miten suomalaista yhteiskuntaa kehitetään sopimalla, Rinne sanoi.

EK:n päätös vaarantaa Rinteen mukaan Suomessa käynnistyneen orastavan talouskasvun.

Ohjelmassa nostettiin esiin myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan Finavia-mietintö ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin asema. Rinne piti hyvänä valiokunnan esitystä riskienhallintasäännösten luomisesta valtionyhtiöille.

SDP käsittelee Rinteen mukaan Bernerin poliittisen vastuun kysymystä tulevana keskiviikkona, kun asia on esillä eduskunnassa.

– Pitää miettiä ilman muuta millä tavalla poliittinen vastuu toteutuu ja miten vahinko kansalaisille saadaan korjattua, Rinne sanoi.

Hän uskoi, että SDP on saamassa ehdokaslistansa täyteen kevään kuntavaaleihin.

– Kansalaiset tulevat kuntavaaleissa näyttämään, että hallituksen suunta ei ole se suunta mihin Suomea pitää viedä. Nyt on hallituksella harkinnan paikka, että suuntaa muutetaan.

Rinne vastasi Ykkösaamussa myös yleisökysymykseen, jossa perättiin kantaa samaa sukupuolta olevien vihkimiseen kirkossa.

– En näe syytä miksei kirkossakin voisi vihkiä, mutta se on yksinomaan kirkon oma asia, Rinne sanoi.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta