– Lyhyet terävät välihuudot voivat virkistää keskustelua, mutta pitkät tarinat rinnan puhujan kanssa eivät sitä tee. Pyydän, että tämä otetaan huomioon seuraavia välihuutoja huudeltaessa, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) joutui sanomaan toistensa päälle puhuneille kansanedustajille.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tiivisti, mistä välikysymyksessä on kyse: sosiaalidemokraattista oppositiota huolestuttaa se, että hallituksen toimilla on syntymässä eriarvoistumiskehitys, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen niin kansantalouteen kuin ihmisten elämään.

– Meille on tärkeätä se, että työllisyys vahvistuu, meille on tärkeätä se, että saadaan syntymään työpaikkoja, talouskasvua. Meidän eromme teidän hallitukseen viime hallituksessa oli se, että samaan aikaan, kun tehtiin julkisen talouden sopeutuksia, jotka rakentuivat menoleikkauksiin ja tulojen lisäämiseen, tehtiin oikeudenmukaista politiikkaa, Rinne vertasi nykyistä Sipilän hallitusta ja edellistä, jossa SDP:kin oli mukana.

– Se johti siihen, että tuloerot kapenivat. Tehtiin sopeutustoimia, joittenka avulla saatiin suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, Rinne totesi.

– Se on kokoomuksen ja keskustan tahto, niiden arvovalinta. Korjatkaa suunta tai luopukaa. Kasvu kuuluu kaikille, ja me olemme valmiit korjaamaan suuntaa, Rinne sanoi ryhmäpuheenvuorossa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) olivat molemmat ottaneet istuntoon mukaan Tilastokeskuksen listan, johon se oli koonnut paloja Suomi 100 -vuoden kunniaksi kansainvälisistä, Suomen menestystä kuvaavista tutkimuksista.

– Suomi on maailman vakain ja turvallisin valtio, meillä on paras hallinto, olemme maailman vapain maa Ruotsin ja Norjan ohella. Olemme kolmanneksi vaurain ja toiseksi paras sosiaalisen kehityksen maa. Tanskan ja Ruotsin jälkeen olemme sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa…, Sipilä kävi läpi pitkää listaa.

Kuten aiemmin pääministeri ja valtiovarainministeri painottivat työllisyyden nostamisen tärkeyttä. Tämä johtaa siihen, että on varaa pitää heikommassa asemassa olevista ja köyhemmistä huolta.

– Ja on totta, ettei Suomesta ole, valitettavasti, köyhyys tai vähäosaisuus kokonaan poistunut, ei vielä lähelläkään, meidän pitää tehdä töitä, Petteri Orpo sanoi.

Orpo kertoi pitävänsä edelleen mahdollisena, että hallitus voi saavuttaa 72%:n työllisyysasteen.

Sipilä totesi julkisen talouden velkaantumisen ja suurtyöttömyys-kehityksen olevan nyt pysäytetty.

– Mutta se on totta, että ei se sitä ihmistä lohduta, joka kokee pudonneensa kehityksen kelkasta, hän sanoi.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula huomautti, että korkea työllisyysaste ilman tasa-arvoa ei tuota hyvinvointia yhteiskunnalle.

– Meillä on paljon sellaisia maita, joissa työllisyysaste hipoo sataa ja siitä huolimatta lapsia kuolee nälkään.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen sanoi köyhyyden syntyneen yhteiskunnan rakenteisiin poliittisten päätösten vaikutuksesta.

– Täällä puhutaan työn tekemisestä unohtaen se, että ei tasa-arvo kosketa kaikkia työntekijöitä. Meillä on 500 000 työssäkäyvää, jotka eivät suinkaan ole syrjäytyneitä mutta elävät köyhyysrajan alapuolella ja joihin nämä leikkaukset hyvin vakavasti kohdistuvat ja vaikeuttavat heidän arkeaan, Kymäläinen kritisoi hallituksen politiikkaa.

Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) sanoi, ettei kukaan kiistä, että Suomi on maailman parhaita maita.

– Mutta jotta näin on tulevaisuudessakin, niin meidän pitää osata lukea niitä hiljaisia signaaleja, joita tässä yhteiskunnassa tapahtuu. Ja ne hiljaiset signaalit kertovat siitä, että eriarvoisuus on kasvussa.

Filatov kysyi valtiovarainministeri Orpolta, miten voi olla mahdollista, että tämä arvioi toimeentulotukimenojen kasvavan.

– Miksi te tuotte kerta toisensa jälkeen tähän saliin lakeja, joiden talousvaikutuksissa lukee, että toimeentulotukimenot kasvavat? Katsokaa omaa budjettianne, sieltä ne luvut löytyvät.

– Missä on se työ, jossa vaikka vero- ja yritystukia karsitaan ja kohdennetaan niitä resursseja koulutukseen ja köyhyyden torjuntaan? vihreiden puhenjohtaja Touko Aalto taasen kysyi Orpolta.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) mukaili Tuntematonta sotilasta.

– Tässä tulee kyllä väistämättä mieleen takaumia kirjallisuudesta, kun kuuntelee tätä hallituspuolueiden ja hallituksen pitkää listaa, kuinka hyvin asiat ovat. Tuo Tuntemattoman sotilaan nälkäinen sotamies, joka sanoo, että meneppä niille valittamaan nälästäs, niin ne lyövät sinulle sellaset rätingit eteen, että kalorien määrän perusteella ei voi olla nälkä. Tässä tilanteessa ollaan taas tänään, että hallitus pyrkii osoittamaan, että kaikki asiat ovat niin erinomaisen hyvin, että ei ole ongelmaa, Heinäluoma sanoi.

– Jään kuitenkin kysymään, onko eriarvoisuus lisääntymässä vai vähenemässä: jos miljoonaperintöjen verotusta kevennetään ja samaan aikaan leikataan perusturvaa, kuten kansaneläkkeitä, leikataan asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa, niin eikö eriarvoisuus lisäänny? hän jatkoi.

Kokoomuskonkari Ben Zyskowicz sanoi, että häntä häiritsee opposition kritiikissä historiattomuus.

– Kun itse olin pieni lapsi, niin meidän perheemme, nelihenkinen perhe, asui yksiössä Helsingin Kampissa, vuokrayksiössä, Zyskowicz sanoi.

– Kuinka moni tämän päivän lapsiperhe asuu vuokrayksiössä? Ei yksikään – eikä pidäkään, Zyskowicz sanoi ja herätti salissa melkoista kohinaa.

Kansanedustaja Tuula Haatainen totesi, että maailman huippumaassakin on huolehdittava siitä, että ihmiset voivat kokea, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

– Ja kun nyt katsotaan, mitä on tehty, niin nämä kasvun hedelmät eivät suinkaan jakaudu nyt tasaisesti.

Haatainen totesi muun muassa, että maksuja on nostettu ja samaan aikaan verohelpotuksia on kohdennettu suurituloisille.

– Tällaiselle kehitykselle ei pidä antaa jalansijaa, sillä siellä, missä kokemus epätasa-arvosta kasvaa, siellä myös syntyy pohjaa kaikenlaisille populistisille liikkeille, ääriliikkeille, ja myös tämän eriarvoistumisen seurauksena vastakkainasettelut kasvavat. Sitä emme halua. Me haluamme, että Suomi pysyy yhtenäisenä, Haatainen sanoi.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään huomenna perjantaina.