Rokotevastaisuus noussut Suomessa – Superin Paavola: ”Käsittämätöntä”

Kuva: SuPer

Lakipykälä sosiaali- ja terveydenhoidon henkilökunnan rokotussuojasta on jälleen herättänyt keskustelua kausi-influenssarokotuksen tarpeellisuudesta ja tehosta.

Suomessa rokotusvastaisuus on jostain käsittämättömästä syystä noussut, toteaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Ei meillä ennen ole ollut mitään tällaista, mutta kun joku lapsi tai nuori kärsii rokotuksesta, kuten sikainfluenssarokotuksen Pandemrixin kohdalla kävi, niin reaktio on selviö.

Paavola sanoo, että sensaatiomainen uutisointi rokotehaitoista on myös voinut johtaa siihen, että jotkut kyseenalaistavat rokotusten turvallisuuden.

– Mutta jos ajattelee terveydenhuollon kannalta, niin ovathan rokotukset maailman paras juttu. Yleistä tietoisuutta rokotteista kannattaa parantaa ja samalla satsata parhaisiin ja tehokkaimpiin rokotteisiin.

Influenssarokotus on yleensä hyvin siedetty. Nykyisetkin kausi-influenssarokotukset suojaavat niin sanotun sikainfluenssan A(H1N1) jälkeläisviruksia vastaan. Kausi-influenssarokotteet ovat erilaisia kuin pandemiarokote, eivätkä altista narkolepsialle.

Pandemiarokote Pandemrix sisälsi erilaisen influenssavirusseoksen proteiinia, jonka epäillään voineen myötävaikuttaa narkolepsian puhkeamiselle henkilöille, jotka olivat perimältään sille alttiita.

Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:ltä sanoo, että saman hypoteesin mukaan myös itse sikainfluenssa saattoi laukaista narkolepsian. Hypoteesia tukee muun muassa kiinalainen tutkimus, joka osoittaa, että narkolepsiatapaukset lisääntyivät myös rokottamattomilla sikainfluenssan sairastaneilla.

Uusi laki ei miellytä kaikkia hoitajia

Paavola uskoo, että juuri hoitohenkilökunnan kohdalla suurin osa rokotuskriittisyydestä johtuu maaliskuun alussa voimaan tulevasta tartuntatautilain pykälästä. Jotkut kokevat sen rikkovan itsemääräämisoikeuttaan.

– He eivät vastusta rokotusta sinänsä, vaan tapaa, jolla rokotuskattavuutta nostetaan.

Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka on samoilla linjoilla.

– Näin suuresta henkilöstömäärästä kun on kysymys, niin on varmaan joukossa rokotevastaisiakin. Tämä vastustus liittyy yleensä kuitenkin lähinnä tapaan, jolla tätä lakimuutosta on jossain paikoissa hoidettu.

Sekä Paavola että Kukka tähdentävät, että rokotevastaisuus ei ole yleistä hoitohenkilökunnan parissa.

STT:n sairaanhoitopiireiltä keräämät tiedot viittaavat samaan. Ilmiö on marginaalinen.

– Aktiivista ja ideologista kieltäytymistä ilmenee hyvin vähän, sanoo sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Erikoislääkäri Sohvi Kinnula Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioiden torjuntayksiköstä kertoo, että yksittäisten työntekijöiden tiedetään jättäneen influenssarokotuksen ottamatta.

– Muiden tartuntatautilain mukaisten rokotteiden ottamisessa ei juuri ole vastustusta.
STT–IA HENRIKSSON

Keskustelua aiheesta

Miehen epäillään käyttäneen hyväksi kymmeniä alle 16-vuotiaita – taustalla jo kaksi tuomiota

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kymmenien poikien hyväksikäytöstä epäilty 49-vuotias mies on tuomittu jo aiemmin kymmenistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies on tuomittu jo kahteen otteeseen, ja hän näyttää molemmilla kerroilla jatkaneen lasten hyväksikäyttöä pian vankilasta vapauduttuaan. Mies on vaihtanut nimeään ainakin kaksi kertaa.

Helsingin poliisi kertoi keskiviikkona epäilevänsä hänen syyllistyneen taas kymmenien alle 16-vuotiaiden poikien hyväksikäyttöön. Mies otettiin kiinni ja vangittiin helmikuun alussa Helsingissä.

Miehen epäillään välittäneen lapsille pääasiassa nuuskaa ja pyytäneen maksuksi rahaa tai seksuaalissävytteisiä tekoja, kuten kuvia ja koskettelua.

Aiemmista tuomioista selviää, että mies on noudattanut samaa kaavaa aiemminkin. Hän on muun muassa tarjonnut lapsille rahaa, alkoholia, tupakkaa ja pikaruokaa vastineeksi muun muassa suuseksistä ja muista seksuaalisista teoista.

Mies tuomittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Poliisin mukaan epäilty lähestyi lapsia enimmäkseen Helsingin keskustassa. Mies on mennyt juttelemaan lapsille kasvokkain ja vaihtanut puhelinnumeroja heidän kanssaan.

Aiemmin mies oli tutustunut lapsiin muun muassa netin yhteisöpalvelussa Irc-galleriassa, uimastadionilla ja muilla julkisilla paikoilla.

Mies tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ensimmäisen kerran vuonna 2009 neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Tuolloin tuomio tuli useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, kuvien levittämisestä sekä seksuaalipalvelujen ostamisesta ja sen yrityksestä nuorelta. Teot tapahtuivat vuosina 2005–2008.

Hän kävi keskusteluja uhriensa kanssa netissä ja tapasi osan lapsista. Hän sai osan uhreistaan riisuuntumaan ja esiintymään verkkokameralle uskottelemalla olevansa itse nuori tyttö. Hän pyysi heitä muun muassa masturboimaan ja lähettämään kuvia ja videoita netissä. Suurin osa 34 uhrista oli tekoaikaan 12–15-vuotiaita.

Mies pääsi ehdonalaiseen joulukuussa 2010 noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu. Myöhemmin saamansa tuomion mukaan hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön seuraavan kerran vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen ja jatkoi lasten hyväksikäyttämistä vuosina 2011 ja 2012.

Hänet tuomittiin vuonna 2012 raiskauksista ja muista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista viiden ja puolen vuoden vankeuteen. Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka piti tuomion ennallaan.

Pakkanen sotkee junaliikennettä – suurin osa myöhästymisistä enintään noin 20 minuuttia

Pakkanen on viivästyttänyt useita Helsingistä liikennöiviä kaukojunia aamun aikana. Esimerkiksi Joensuuhun kulkeva juna oli 55 minuuttia myöhässä.

Suurin osa myöhästymisistä on korkeintaan noin parinkymmenen minuutin pituisia. Myös rantaradan lähiliikenteessä on koettu yksittäisiä myöhästymisiä. Kirkkonummen ja Helsingin välillä junien kulkua haittaa vaihdevika.

Osa viivästyksistä johtuu siitä, että junakalustoa on jouduttu vaihtamaan. Kova pakkanen voi näkyä esimerkiksi ongelmina ovien toiminnassa, kertoo Janna Viisterä VR:n viestinnästä.

Keskustelua aiheesta

Huumekohussa ryvettynyt Jari Sillanpää on tehnyt valintansa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Viihdetaiteilija Jari Sillanpää ei ole valittanut huumetuomiostaan, kerrotaan Helsingin käräjäoikeudesta. Sillanpään lähes 24 000 euron sakkotuomio jää siten voimaan.

Käräjäoikeus tuomitsi Sillanpään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kahdesta liikennerikkomuksesta.

Tuomion mukaan hän ajoi metamfetamiinin vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa viime syyskuussa.

AVAINSANAT

Poliisi on ottanut kiinni useita ihmisiä, joiden osuutta 37-vuotiaan miehen kuolemaan selvitetään

Lieksassa Pohjois-Karjalassa yksi mies kuoli ja kaksi vietiin sairaalahoitoon eilisten puukotusten jäljiltä, kertoo Itä-Suomen poliisi.

Poliisi sai myöhään keskiviikkoiltana ilmoituksen puukotuksesta yksityisasunnossa Pankakoskella.

Kuolonuhri on 37-vuotias lieksalaismies. Myös kaksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaan hoitoon toimitettua ovat lieksalaisia.
Tekoja tutkitaan tappona ja kahtena tapon yrityksenä.

Poliisi on ottanut kiinni useita ihmisiä, joiden osuutta asiaan selvitetään. Tutkinnan etenemisestä tiedotetaan lisää aikaisintaan perjantaina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kulosaaressa ratavaurio – metroliikenteessä häiriöitä

Kuva: Lehtikuva

Helsingin ja Espoon metroliikenteessä ilmenee aamupäivän aikana ratavauriosta johtuvia häiriöitä, tiedottaa HSL.

Häiriön vuoksi metron vuorovälit ovat epäsäännöllisiä puoleen päivään asti. Odotus voi kestää enintään 15 minuuttia.

Häiriö johtuu Kulosaaressa olevasta ratavauriosta.

Metrossa oli ongelmia myös eilen Herttoniemessä sattuneen ratavaurion ja Ruoholahdessa havaitun palorullaovien vian vuoksi.