Romania on ollut viime viikot poliittisen kriisin kourissa. 19 miljoonan asukkaan EU-maa valmistautui joulukuun alussa presidentinvaalien toiseen kierrokseen, kun perustuslakituomioistuin mitätöi ensimmäisen kierroksen tulokset vain kaksi päivää ennen vaalipäivää.

Syynä olivat maan tiedustelun tiedot, joiden mukaan presidentinvaaleihin kohdistui valtiollisen toimijan – käytännössä Venäjän – hyvin organisoitu hybridivaikutusoperaatio. Tiedustelutietojen mukaan äärioikeistolaiseksi luonnehditun Calin Georgescun kampanja sai voimakasta tukea nopeasti aktivoituneelta kymmenien tuhansien sosiaalisen median tilien verkostolta.

Salamakampanjan turvin Georgescu nousi parissa viikossa muutaman prosenttiyksikön kannatuksen omanneesta riviehdokkaasta vaalien ensimmäisen kierroksen voittajaksi.

-  Tässä yritetään epädemokraattisin keinoin pelastaa demokratiaa, Miklossy sanoo STT:lle.

Romanian perustuslaissa ei ole pykälää, joka antaisi presidentille mahdollisuuden pidentää itse omaa virkakauttaan, paitsi kun maa on sodassa tai luonnonkatastrofin koittaessa. Virallisesti Iohanniksen presidenttikausi päättyi lauantaina 21. joulukuuta. Romaniassa oli esitetty, että esimerkiksi parlamentin tai senaatin puhemies olisi voinut toimia väliaikaisena presidenttinä uusiin vaaleihin asti.

-  Iohannis vain julisti, että hän pysyy vallassa niin kauan, kunnes seuraava presidentti tulee. Tätä on kritisoitu Romaniassa paljon, Miklossy sanoo.

Näillä näkymin uudet presidentinvaalit pidetään aikaisintaan maaliskuussa. Uutta vaalipäivää ei vielä ole ilmoitettu.

PRESIDENTILLÄ oli Miklossyn mukaan roolinsa myös siinä, että vaalit mitätöitiin niin viime tipassa ennen toista kierrosta. Presidentti panttasi tiedustelutietojen julkistamista niin pitkään, että presidentinvaalien kahden kierroksen välissä järjestetyt parlamenttivaalit oli ehditty pitää.

-  Hän ei halunnut sekoittaa parlamenttivaaleja sillä, että mitätöidään ensimmäisen kierroksen tulos, koska pelättiin, että parlamenttivaaleissa tulee äärioikeistolainen vastareaktio, Miklossy arvioi.

Päätös presidentinvaalien mitätöimisestä tehtiin siinä vaiheessa, kun yli viisikymmentätuhatta ulkoromanialaista oli jo ehtinyt antaa äänensä toisella kierroksella.

-  Luulen, että Iohanniksella oli valtavat paineet, jonka takia hän päätyi tähän ratkaisuun. Mutta oikeusvaltion näkökulmasta tämä on surkea ratkaisu monella tavalla. Ei päämäärä pyhitä keinoja. Jos halutaan pelastaa oikeusvaltio, ei sitä voi tehdä epädemokraattisilla keinoilla.

Vaalien mitätöimispäätös on saanut kritiikkiä myös sen vuoksi, että se saa äärioikeiston marttyyrin asemaan ja vahvistaa entisestään ihmisten tyytymättömyyttä nykyisiin valtapuolueisiin.

-  Vaikka nyt pystyttiinkin estämään äärioikeistolaisen presidentin tulo, tämä tulee satamaan äärioikeiston laariin maaliskuun vaaleissa ihan varmasti. Koska tämä on ollut niin selvästi poliittinen peli, että pelataan pois se, jota tavalla tai toisella kuitenkin ihmiset äänestivät, Miklossy näkee.

-  Eristämispolitiikka ei koskaan toimi pidemmän päälle.

Kritiikkiä ovat esittäneet myös ensimmäisellä kierroksella toiseksi sijoittuneen liberaalin, EU- ja Nato-myönteisen Elena Lasconin kannattajat. Lasconi olisi haastanut Georgescun vaalien toisella kierroksella, mutta nyt hänenkin tuloksensa mitätöitiin.

MILLAINEN EHDOKAS Calin Georgescu sitten on? Miklossyn mukaan Georgescu on niin äärioikeistolainen, että joutui lähtemään Romanian johtavan laitaoikeistolaisen puolueen AUR:n riveistä vuonna 2022.

Georgescu, 62, on kerännyt huomiota Nato-vastaisilla ja Venäjä-myönteisillä lausunnoillaan ja erilaisten salaliittoteorioiden levittämisellä. Hän on myös ilmaissut ihailua Romanian 1930- ja 1940-lukujen diktaattoreita ja fasisteja kohtaan.

Miklossyn mukaan monet muut äärioikeistolaiset ja oikeusvaltiovastaiset ehdokkaat suljettiin pois vaaleista jo ehdokasasetteluvaiheessa. Georgescu kuitenkin läpäisi seulan.

-  Hänellä oli vain muutaman prosentin kannatus mielipidemittausten mukaan, eikä kukaan ottanut häntä vakavasti.

Ennestään varsin tuntemattoman Georgescun kannatus lähti nopeaan nousuun pari viikkoa ennen vaaleja, kun hänen vaalikampanjansa kasvoi räjähdysmäisesti Tiktokissa. Nopeasti aktivoituneessa verkostossa oli mukana noin 25  000 erillistä tiliä. Niistä 800 oli ollut olemassa vuodesta 2016 eli Tiktokin perustamisesta lähtien, mutta tileillä ei ollut ollut juuri mitään toimintaa ennen tämän vuoden marraskuuta.

Romanialaisen tiedusteluraportin mukaan Venäjä on arvioinut Romanian tärkeäksi kohteeksi vihamieliselle hybridivaikuttamiselle. Venäjä on kiistänyt vaikuttaneensa vaaleihin.

Georgescu sai 24. marraskuuta pidetyllä ensimmäisellä kierroksella lopulta vajaat 23 prosenttia äänistä. Toiseksi sijoittui liberaalin Pelastakaa Romania -liiton Elena Lasconi 19 prosentin ääniosuudella niukasti ennen sosiaalidemokraattien pääministeri Marcel Ciolacua, joka näin ollen karsiutui toiselta kierrokselta.

Presidentti Iohanniksen vanhan puolueen PNL:n (kansallinen liberaalipuolue) ehdokas jäi viidenneksi, joten tulos oli perinteisille valtapuolueille huono.

VAIKKA Georgescu menestyi vaaleissa länsivastaisella retoriikallaan ja Venäjän myötävaikutuksella, sitä ei Miklossyn mukaan pidä tulkita niin, että romanialaiset olisivat Venäjä-myönteisiä.

Romaniassa on jo kommunistiajoista asti ollut vahva Venäjä-vastainen asenne, eikä Venäjää myötäillä yhtä paljon kuin esimerkiksi Slovakiassa ja Bulgariassa.

Selvä enemmistö romanialaisista myös kannattaa Natoa maan turvallisuuden takaajana. Venäjää pidetään sotilaallisena uhkana etenkin naapurimaa Moldovalle, jota moni pitää Romanian alueena.

Romaniassa on silti paljon erityisesti EU-kriittisyyttä. Maaseudun köyhä kansanosa ja maanviljelijät ovat olleet tyytymättömiä elintason kehitykseen, eikä EU-jäsenyyden koeta hyödyttäneen kaikkia romanialaisia.

Ukrainalaisten halpojen maataloustuotteiden tulo EU-markkinoille on myös herättänyt närää ja vähentänyt intoa tukea Ukrainaa taloudellisesti.

-  Ajatellaan, että ne varat voisi käyttää Romanian sisällä. Viljelijät ovat nurisseet ukrainalaistuotteita vastaan ihan samalla lailla kuin Puolassa, Slovakiassa, Bulgariassa ja Unkarissa.

Miklossy painottaa, että kaikki Georgescua äänestäneet eivät allekirjoita kaikkia hänen näkemyksiään. Tiktokin avulla Georgescu aktivoi myös monia nuoria äänestäjiä, joille hän näyttäytyi raikkaana, perinteisten valtapiirien ulkopuolelta tulevana ehdokkaana.

TULEVISTA kuukausista voi odottaa myrskyisiä. Hallituskoalitio maahan kuitenkin saatiin vaikeiden neuvotteluiden jälkeen.

Aiemman hallituskoalition puolueet eli sosiaalidemokraatit ja PNL menettivät molemmat tuntuvasti kannatusta 1. joulukuuta pidetyissä parlamenttivaaleissa. Ne saivat kuitenkin muodostettua uuden koalition yhdessä Romanian unkarilaisvähemmistöä edustavan puolueen kanssa. Uusi koalitio aloitti maanantaina, ja Ciolacu jatkaa pääministerinä.

Laitaoikeisto ei siis päässyt Romaniassa vielä valtaan, mutta keväällä tilanne voi muuttua, kun edessä ovat uudet presidentinvaalit.

Teksti: STT / Anssi Rulamo